Open Doors -järjestön julkaisema tämän vuoden World Watch List (WWL) raportoi, että maailman väkirikkaimmat valtiot Kiina ja Intia rajoittavat yhä enemmän kristittyjen uskonnonvapautta.
WWL seuraa kristittyjen uskonnonvapaustilannetta 150 maassa. Listaus perustuu laajoihin maaedustajien lausuntoihin sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin. Vuoden 2019 World Watch List on koottu ajanjaksolta 1.11.2017–31.10.2018.
Tutkimus osoittaa, että seuratuista 150 maasta 73:ssa kristityt kokivat äärimmäistä, erittäin vakavaa tai vakavaa vainoa. Vuosi sitten maita oli 58. Kun kaikki tutkimuksen kohteena olleet maat huomioidaan, joka yhdeksäs kristitty maailmassa kokee vakavaa vainoa. Viime vuonna luku oli joka kahdestoista.
Alueelliset erot ovat merkittäviä. Eniten vainoa koettiin Aasiassa, johon YK:n määritelmän mukaan kuuluu myös Lähi-itä: siellä vainoa koki joka kolmas kristitty, Afrikassa joka kuudes ja Latinalaisessa Amerikassa joka 21. kristitty joutui vainon kohteeksi.
– Uskonnonvapaus on keskeinen ihmisoikeus. Siellä missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. WWL ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän asemasta, vaan heijastaa laajempaa yhteiskunnallista tilannetta, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen toteaa.
Pahiten kristittyjen uskonnonvapautta rajoitetaan edelleen Pohjois-Koreassa, joka on ollut sijalla 1. vuodesta 2002 lähtien. Pohjois-Koreaa seuraavat viime vuoden tapaan Afganistan ja Somalia, joista kummassakaan ei toimi julkisesti yhtään paikallista kirkkoa. Libya on noussut sijalle 4. Seuraavina tulevat Pakistan, Sudan, Eritrea, Jemen ja Iran. Intia on noussut sijalle 10.
Tilanne Intiassa ja Kiinassa pahentunut
Intia on noussut viime vuoden 11. sijalta kärkikymmenikköön, korkeammalle kuin koskaan aiemmin. Viime vuosina Intian kristittyyn vähemmistöön on kohdistunut yhä räikeämpää syrjintää, vainoa ja väkivaltaa.
Taustalla on hindunationalistisen BJP-puolueen voitto vuoden 2014 parlamenttivaaleissa. BJP on asettanut tavoitteekseen tehdä Intiasta hinduvaltio vuoteen 2021 mennessä. Hindunationalistisen ideologian mukaan vain hindu voi olla intialainen. Tämän seurauksena esimerkiksi kahdeksassa maan 29 osavaltiosta on säädetty laki, joka kieltää kääntymisen kristinuskoon.
Etenkin Intian maaseudulla väkijoukot ovat tuhonneet kirkkoja, pahoinpidelleet ja tappaneet kirkon johtajia, joissakin tapauksissa myös raiskanneet heidän vaimonsa ja lapsensa ilman rangaistusta. Usein kristitty, joka on tehnyt rikosilmoituksen itseensä, omaisuuteensa tai seurakuntaansa kohdistuneesta väkivallasta, onkin joutunut syytteeseen väitetystä ”hindujen pakkokäännyttämisestä”.
Kristittyjen ohella vainon kohteeksi ovat joutuneet myös muut Intian vähemmistöuskontojen edustajat, kuten muslimit ja sikhit.
Kiinassa kristittyjen tilanne on pahin yli vuosikymmeneen. Kaikkea uskonnollista toimintaa seurataan ja rajoitetaan entistä voimakkaammin. Julkisten valvontakameroiden käyttö ja uusi kasvojentunnistusteknologia on viritetty Kiinassa huippuunsa, mikä mahdollistaa kansalaisten kattavan seurannan.
Noin sadan miljoonan jäsenen kristillinen kirkko Kiinassa on suurin sosiaalinen voima, joka ei ole kommunistipuolueen suorassa valvonnassa. Alkuvuodesta 2018 Kiinassa astuivat voimaan uudet säädökset, jotka rajoittavat muun muassa uskonnon ilmaisemista ja käännyttämistä internetissä sekä lasten ja nuorten parissa tehtävää kristillistä työtä.
Presidentti Xi Jinpingin mukaan niillä turvataan kansalaisten uskonnonvapaus, mutta käytännössä toimilla lisättiin kansalaisten uskonnollisen toiminnan valvontaa. Uuden lain soveltamista valvoo kommunistinen puolue eikä hallitus, mikä näkyy myös tilastoissa, sillä nyt noin puolet Kiinan kristityistä kärsii jonkinlaista vainoa, kun edellisen seurantajakson määrä oli noin 20 prosenttia.
Nigeriassa murhattu ennätysmäärä kristittyjä
– Kiinan ja Intian ohella on syytä huomioida Venäjän nousu sijalle 41 tänä vuonna. Syynä ovat valtion kiristämä lainsäädäntö etenkin ei-ortodoksisia kirkkokuntia kohtaan sekä Kaukasian alueilla kristittyihin kohdistuva vaino, joista esimerkkeinä ovat Dagestanin ja Tshetshenian alueilla tehdyt islamisti-terroristien iskut kirkkoihin keväällä 2018, Auvinen kertoo.
World Watch List 2019 -raportin mukaan 4[nbsp]136 kristittyä surmattiin uskonsa vuoksi kuluneella tutkimusjaksolla. Peräti 90 prosenttia eli 3[nbsp]731 näistä murhista tapahtui Pohjois- ja Keski-Nigeriassa, joissa islamistiryhmittymät ovat tuhonneet kokonaisia kristittyjen kyliä.
World Watch -listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joissa syy-yhteys henkilön uskonvakaumuksen ja henkirikoksen välillä on ilmeinen. Kristillisen uskonsa tähden kuolleiden määrä on siis todellisuudessa todennäköisesti paljon suurempi.
WWL 2019:n tutkimusmenetelmät
Vainolla tarkoitetaan World Watch List -tutkimuksessa rajoituksia, syrjintää tai vihamielisyyttä, jota yksittäinen henkilö tai ryhmä kokee kristillisen vakaumuksensa vuoksi. Tämä sisältää vihamieliset asenteet, sanat ja teot kristittyjä kohtaan.
World Watch List laaditaan tutkimalla viittä elämän eri osa-aluetta, joilla kristillisen uskon harjoittamista rajoitetaan eri maissa. Näitä osa-alueita ovat: vapaus uskoa yksilönä, perheessä, yhteisössä, yhteiskunnassa ja seurakuntana. Listauksessa tutkitaan erikseen myös kristittyihin kohdistuvaa väkivallan ilmenemistä, kuten surmatapauksia ja kirkkojen tuhoamista.
World Watch List on julkaistu vuodesta 1992 alkaen vuosittain. Listalle on koottu tietoa kristittyjen tilanteesta 150 maassa. Listauksen tiedot perustuvat maiden edustajien lausuntoihin sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden selvityksiin. Kansainvälinen uskonnonvapauden instituutti (IIRF, International Institute for Religious Freedom) on auditoinut eri maiden pistemäärien laskemiseksi kehitetyt menetelmät ja maiden välisen vertailun.
