Suomeen saapuneiden pakolaisten työllistymisessä on eroja sen mukaan, ovatko he saapuneet maahan turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina vai perheenyhdistämisen kautta, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen perusteella perheenyhdistämisen kautta saapuneet miehet työllistyvät nopeammin kuin muut pakolaisryhmät. Perheenyhdistämisen kautta tulleet naiset sen sijaan työllistyvät muita hitaammin. Lisäksi miehillä työllisyyserot kaventuvat sitä mukaa kun maassaoloaika pitenee, naisilla taas kasvavat.
Eroja selittää se, että eri muuttoväylien kautta maahan saapuu erilaisia ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa.
Turvapaikanhakuprosessiin ja sitä edeltävään matkaan voi liittyä suuria riskejä, ja osin sen vuoksi suuri osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä. Kiintiöpakolaiset taas valitaan suoraan pakolaisleireiltä tai lähtömaista, ja Suomi tapaa antaa etusijan lapsiperheille ja vaikeassa asemassa oleville naisille.
Perheenyhdistämisen kautta oleskeluluvan saaneet ovat sen sijaan saapuneet Suomeen perhesiteidensä perusteella.
– Perheenyhdistämisen kautta saapuneiden miesten työllistymistä voi helpottaa se, että aiemmin saapuneet perheenjäsenet ovat ehkä jo saaneet työllistymisen kannalta olennaista tietotaitoa ja solmineet sosiaalisia verkostoja, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.
Lasta hoitavat äidit hyötyisivät kotouttamistoimista
Naisten keskuudessa erot ryhmien välillä selittyvät tutkimuksen mukaan osittain perheellistymisellä. Perheenyhdistämisen kautta saapuneet naiset ovat muita ryhmiä yleisemmin perhevapaalla heti maassaoloajan alusta lähtien, mikä viivästyttää heidän työllistymistään.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että heti maassaoloajan alun perhevapaalla voi olla naisten työllistymiseen myös pitkäkestoisia vaikutuksia.
– Tulokset herättävät kysymään, pystyttäisiinkö kotouttamistoimia kohdentamaan nykyistä enemmän myös lasta kotona hoitaville äideille. Työttömille maahanmuuttajille tehtävä kotoutumissuunnitelma ja siihen liittyvät toimet tutkitusti edistävät työllistymistä, Tervola sanoo.
– Jotkin kunnat järjestävät jo nyt esimerkiksi kielenopetusta kotihoidontuen saajille ja tarjoavat kurssin ajaksi lastenhoitoa. Voidaankin miettiä, tulisiko toiminnasta tehdä velvoittavaa järjestäjälle ja ehkä myös osallistujalle. Toinen vaihtoehto on lyhentää kotihoidontuen enimmäiskestoa, jolloin äidit olisivat työttömyysturvaan liittyvien toimenpiteiden piirissä, hän jatkaa.
Tutkimuksessa seurattiin kaikkien vuosina 2001–2014 Suomeen muuttaneiden pakolaisten työtuloja, työttömyyttä ja perhevapaiden yleisyyttä.
Kaikkiaan aineistossa on noin 15[nbsp]000 henkilöä, joista valtaosa on lähtöisin Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Iranista. Tutkimuksen aineisto on koottu Kelan, Verohallinnon ja Digi- ja väestötietoviraston rekistereistä.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
