Norja vaikuttaa ohittaneen koronatartunnan huipun. Maan hallitus on jo ilmoittanut alkavansa purkaa rajoituksia huhtikuun 20. päivästä alkaen. Ensimmäisenä aiotaan avata päiväkodit. Viikkoa myöhemmin aukeavat ala-asteet sekä parturiliikkeet ja muut yritykset, jotka määrättiin kiinni epidemian hillitsemiseksi.
– Tavoitteemme on, että kaikki lapset voisivat palata tavalla tai toisella kouluun ennen kesää, Norjan pääministeri Erna Solberg totesi lehdistötilaisuudessa tiistaina iltapäivällä The Localin mukaan.
Hallituksen lehdistötiedotteen mukaan päiväkotien ja alakoulujen avaaminen vapauttaisi satoja tuhansia vanhempia lastenhoidosta työajalla.
Norjan hallitus on korostanut, ettei rajoitusten purkamisella yritetä päästää virusta leviämään ja muodostamaan laumasuojaa.
– Me avaamme (rajoituksia) hieman, mutta haluan painottaa niin vahvasti kuin pystyn, ettei tämä tarkoita, että ryhtyisimme huolimattomiksi muilla alueilla, Solberg sanoi.
Norjan kansanterveysinstituutti FHI:n julkaiseman tästä löytyvän raportin luvut ovat lupaavia. Sen mukaan koronaviruksen uusiutumisluku on laskenut maassa arviolta 2,54:stä vain 0,71:een. Tartunnan saavien määrän odotetaan putoavan seuraavien kolmen viikon aikana noin 300:sta päivässä vain noin 175 tartuntaan päivässä. Myös sairaalahoidossa olevien määrän oletetaan laskevan merkittävästi lähiviikkoina.
Raportissa arvioidaan, että koronatartunnan on saanut Norjassa 5. huhtikuuta mennessä 14[nbsp]000 ihmistä, joista 40 prosenttia on tunnistettu.
Samanlaisia toimia, erilainen malli
Norja on kamppaillut koronavirusta vastaan pitkälti samanlaisilla toimilla kuin Suomikin. Viruksen leviämistä norjalaiset arvioivat kuitenkin eri tavalla. Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo pitää sitä suomalaista mallintamistapaa parempana. Hän avaa asiaa Twitter-ketjussaan.
Aivelon mukaan norjalaisten mallia kutsutaan metapopulaatiomalliksi. Siinä mallinnetaan kuntien sisäistä dynamiikkaa yksittäisten kuntien tasolla ja arvioidaan kuntien välistä liikennettä Telenorin kännykkädataa hyväksi käyttäen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n Suomen arvio toteutettiin dynaamisella SEIR-mallilla (altis-tarttunut-tartuttava-immuuni), joita käytetään yleisesti, kun arvioidaan erilaisten interventioiden vaikutuksia epidemioihin. Mallinnuksen taustoja ja erilaisia arvioita rajoitustoimien vaikutuksista epidemiaan avataan tämän linkin takaa löytyvässä diasarjassa. Arviossa on hyödynnetty vuonna 2005 tehtyä tutkimusta suomalaisten sosiaalisista kontakteista.
– Koko maan SEIR-mallien ongelma (kuten esim. Suomessa) on se, että koko populaation ajatellaan kohtaavan toisiaan, Tuomas Aivelo toteaa.
Hänen mukaansa tämä ei tietenkään onnistu suuressa maassa. Aivelo muistuttaa myös ikäjakaumien vaihtelevan merkittävästi ympäri maata. Tämä merkitsee, että sairaalahoitoa vaativat henkilötkin jakautuvat koronaviruksen tyyppisessä sairaudessa epätasaisesti.
– Joten norjalaisten elegantti ratkaisu on mallintaa kukin kunta itsekseen ja – jos oikein tajusin – käyttää kännykkäoperaattorin tarjoamaa aineistoa siitä, miten puhelimen käyttäjät liikkuvat kunnasta toiseen, Aivelo summaa.
”Onnea vaan”
Tuomas Aivelo pitää kuitenkin norjalaisten ilmoittamaa arviolta 14[nbsp]000 koronatapausta matalana määränä. Arvio on tehty hänen mukaansa käytännössä suoraan sairaalahoitojaksojen perusteella ja käyttämällä pohjana aiempaa Imperial College Londonin tutkimusta.
– Jos tartunnan saaneiden määrä on oikeasti tuota luokkaa, niin onnea vaan THL, että 750 hengen näytekoolla vasta-ainetutkimuksessa saadaan mitään erityisen merkittävää kasaan, Aivelo sanoo.
THL tiedotti tiistaina kutsuvansa satunnaisotannan perusteella kansalaisia tutkimukseen, jossa arvioidaan uuden koronaviruksen leviämistä väestössä. Tutkimus kattaa kaikki ikäryhmät, ja se toteutetaan yhteistyössä yliopistosairaaloiden kanssa. Aluksi tutkimuksessa painotetaan pääkaupunkiseutua ja työikäisiä. Viikossa tarkoitus on kutsua 750 henkilöä vasta-ainetesteihin.
Tuomas Aivelo jatkaa tartuntojen uusiutumislukujen olevan kuitenkin Norjassa epäilemättä totta, jos sairaalahoidossa olevien määrä on laskussa.
Norjassa oli tiistaihin mennessä todettu 6[nbsp]086 koronavirustartuntaa. Tautiin on kuollut 89 ihmistä. Suomessa koronatapauksia on todettu 2[nbsp]308 ja tautiin on menhtynyt 34 ihmistä.
Norjalaisten laskelmat sanovat, että tauti on levinnyt nyt noin 14 000:lle ihmiselle, eli noin 40% tartunnan saaneista (!) on tunnistettu. Heidän arvionsa on, että viruksen uusiutumisluku on laskenut 2,54:sta 0,71:een. Epidemian huippu on siis jo ohi. (2/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) April 7, 2020
Koko maan SEIR-mallien ongelma (kuten esim. Suomessa) on se, että koko populaation ajatellaan kohtaavan toisiaan. Tämä ei tietenkään suuressa maassa onnistu – en minun päivitätin kohtaamistani ihmisistä kymmenesosa ole helsinkiläisiä ja yksi neljäskymmenesosa oululaisia. (6/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) April 7, 2020
Joten norjalaisten elegantti ratkaisu on mallintaa kukin kunta itsekseen ja – jos oikein tajusin – käyttää kännykkäoperaattorin tarjoamaa aineistoa siitä, miten puhelimen käyttäjät liikkuvat kunnasta toiseen. (8/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) April 7, 2020
Jos tartunnan saaneiden määrä on oikeasti tuota luokkaa, niin onnea vaan THL, että 750 hengen näytekoolla vasta-ainetutkimuksessa saadaan mitään erityisen merkittävää kasaan. (12/n)
— Tuomas Aivelo (@aivelo) April 7, 2020
