Naton Norjassa käynnistynyt Trident Juncture 2018 -sotaharjoitus on brittiasiantuntijan mukaan vahva viesti läntisen puolustusliiton yhtenäisyydestä ja voimasta.
Vaikka Yhdysvaltain ja Euroopan poliittisissa suhteissa on esiintynyt jännitteitä, Atlantic Council -ajatushautomon apulaisjohtajana toimiva Clementine Starling arvioi suurharjoituksen todistavan Nato-maiden vankkumattomasta sitoutumisesta yhteiseen puolustukseen.
Torstaina käynnistyneeseen harjoitukseen osallistuu noin 50 000 sotilasta, 250 ilma-alusta, 65 laivaa ja yli 10 000 ajoneuvoa Naton kaikista 29 jäsenmaasta sekä puolustusliiton kumppanimaista Suomesta ja Ruotsista.
Starling pitää erityisen merkittävänä sitä, että Trident Juncture -harjoituksessa testataan Naton keihäänkärkijoukon eli sen erittäin nopean toiminnan joukon (Very High Readiness Joint Task Force, VJTF) suorituskykyä.
– Näin suuri koordinoitu voimannäyttö on Naton kannalta tavattoman merkittävä sekä sotilaallisen liikkuvuuden ja yhteensopivuuden tärkeiden elementtien korostamiseksi. Se myös osoittaa, että puolustusliitolla on kyky suunnitella ja toteuttaa laajamittainen yhteisen puolustuksen operaatio, Starling toteaa Atlantic Councilin julkaisemassa artikkelissaan.
VJTF-joukkoa ei Starlingin mukaan ole aiemmin harjoitettu yhtä laajassa mitassa kuin nyt, mutta kriisitilanteessa sillä olisi Naton sotilaallisen vasteen kannalta kriittisen tärkeä rooli. Naton huippukokouksen 2014 päätöksellä muodostetun VJTF-joukon on oltava lähtövalmiina 48 tunnin kuluessa sille annetusta käskystä. Joukon perustaminen oli osa puolustusliiton toimia, joilla se on vastannut Venäjän samana vuonna toteuttamaan Krimin valtaukseen ja sotatoimiin Itä-Ukrainassa.
“Ajoitus on tärkeä”
Euroopan turvallisuustilanteen kielteinen kehitys ja siihen liittyvä Venäjän yhä avoimempi sotilaallinen uhittelu ovat Starlingin mielestä omiaan korostamaan poikkeuksellisen suuren Nato-harjoituksen merkittävyyttä. Puolustusliiton on kasvaneiden jännitteiden oloissa välttämätöntä ottaa mittaa kollektiivisesta puolustuksestaan ja sen pelotevaikutuksesta totuttua laajemmassa mittakaavassa.
Trident Juncture -harjoitus palvelee Starlingin mukaan kolmea keskeistä tarkoitusta, joista ensimmäinen on Naton riittävän nopean mobilisointikyvyn testaaminen käytännössä.
– Toiseksi se korostaa Pohjois-Atlantin ja merellisen turvallisuuden strategista merkittävyyttä alueina, joilla puolustusliitto voi jatkaa monialaisten puolustusstrategioiden kehittämistä, Starling sanoo.
Harjoituksen kolmas ulottuvuus on hänen mukaansa poliittinen. Nato lähettää sen avulla itäisille jäsenvaltioilleen, kuten Baltian maille ja Puolalle, Yhdysvaltojen ja muiden jäsenmaiden ehdottomasta sitoutumisesta artikla 5:n mukaiseen yhteiseen puolustukseen Venäjän mahdollista aggressiota vastaan.
– Nato-harjoituksen ajoitus on tärkeä. Trident Juncture järjestetään vain viikkoja sen jälkeen, kun Venäjä toteutti suurimman sotaharjoituksensa sitten vuoden 1981, Starling huomauttaa.
Vostok-2018-harjoituksessaan Venäjä ei hänen mukaansa vain testannut taisteluvalmiuttaan, vaan pyrki myös esittelemään entistä tiiviimpää suhdettaan Kiinaan. Suurharjoitukseen osallistui lähes 300 000 venäläissotilaan rinnalla useita tuhansia Kiinan asevoimien sotilasta.
