Valtio-omisteisen venäläisyhtiö Gazpromin strateginen hanke uuden Itämeren alittavan kaasuputken rakentamiseksi on tullut kansainvälisesti arvostetun kilpailuoikeuden asiantuntijan, professori Alan Rileyn mukaan tiensä päähän.
– Viimeisimmän pakotekierroksen tultua hyväksytyksi [Yhdysvaltain] kongressin molemmissa kamareissa ääntenenemmistöllä, joka ei ole [presidentin] veto-oikeudella kumottavissa, putkea ei ole mahdollista rakentaa valmiiksi, brittiläinen Riley toteaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Vaikka Nord Stream 2:n loppuun saattamiseen ei hänen nähdäkseen enää ole edellytyksiä, siitäkin huolimatta Gazpromilla on hänen mukaansa edelleen hallitseva asema Keski- ja Itä-Euroopan energiamarkkinoilla, eikä presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä epäröi käyttää sitä alueen valtioiden poliittiseen painostamiseen.
– Joe Bidenin tuleva hallinto kohtaakin siis kysymyksen, miten Yhdysvaltain ja Euroopan unionin yhteistyötä tulisi edistää EU:hun kuuluvien ja siihen kuulumattomien, Venäjän energia-aggressiolle yhä haavoittuvaisten eurooppalaisten valtioiden suojelemiseksi, Riley sanoo.
Irti kuristusotteesta
Gazprom hyötyy professori Rileyn mukaan tilanteesta, jossa monilta mailta puuttuu vaihtoehtoisia energialähteitä. Nord Stream 2:n kaaduttua yhtiö pyrkinee käyttämään maksimaalisia poliittisia ja taloudellisia painostuskeinoja sen varmistamiseksi, että niiden riippuvuus venäläisestä maakaasusta ei ainakaan vähene.
Gazpromin pyrkimyksiin tulisi hänen mukaansa vastata kehittämällä ja integroimalla alueen energiaverkkoja.
– Rajat ylittävien liitäntöjen suuri määrä, erittäin häiriönkestävät verkot sekä edullinen uusiutuvan energian tuotanto kautta koko alueen edistäisi merkittävästi energiajärjestelmän alueellista huoltovarmuutta, hän sanoo.
– EU-maiden ja EU:hun kuulumattomien maiden kaasuverkkojen yhdistämistä edistämällä voidaan lisäksi mahdollistaa kaikille Keski- ja Itä-Euroopan maille vaihtoehtoinen kaasun saanti, mikä heikentäisi entisestään Gazpromin painostusvoimaa, hän toteaa.
Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on hänen mielestään lähivuosina otollinen tilaisuus keskinäisellä yhteistyöllään varmistaa, että Kremlin kuristusote maista, joiden riippuvuus venäläisistä kaasuntoimituksista on ollut vuosikymmenten ajan suuri, vihdoin kirpoaa.
