Valtiotieteiden maisteri Juho Ovaskan kirjassa Mauno Koiviston idänkortti. Sotamiehestä presidentiksi (Otava) kerrotaan aluksi tutkimuksen pääkysymys. Se oli ”yrittikö Neuvostoliitto kampittaa Mauno Koivistoa”. Kirjan lopussa Ovaska vastaa: ei yrittänyt.
Kirjassa todetaan presidentinvaalin 1982 tulkinnoista tunnetumman ja laajimmalle levinneen olevan lähtöisin toimittaja Aarno Laitiselta. Sen mukaan Neuvostoliitto ei olisi missään nimessä halunnut Mauno Koivistosta presidenttiä Suomeen ja keskustan Ahti Karjalainen olisi ollut Neuvostoliiton ykkössuosikki.
Kirjan mukaan elinvoimainen teoria on perustunut lähinnä spekulaatioon. Idänkortti-kirja kertoo Mauno Koivistolla olleen jo 1950-luvulta lähtien paljon yhteyksiä Neuvostoliiton ja KGB:n edustajiin.
– Jos Koivistoa olisi haluttu kampittaa, siihen olisi kyllä ollut lukuisia mahdollisuuksia, joita ei kuitenkaan kertaakaan näy käytetyn hyväksi. Kokonaisvaikutelma on pikemminkin päinvastainen. Neuvostoliitto yritti estää vakavasti otettavan kilpailijan pääsemistä sellaiseen ennakkoasetelmaan syksyllä 1981, jossa Koivisto ei olisikaan voittanut, kirjan johtopäätös kuuluu.
Ovaskan mielestä Aarno Laitisen tulkinta perustui aikalaispuheisiin ja taustalla vaikuttivat poliittiset juorut, erilaiset huhut ja kilpailijoiden väitteet. Kirjoittajan mukaan ei ole lähteitä, jotka todistaisivat, että Neuvostoliitossa todella olisi haluttu Ahti Karjalaisesta Suomen presidentti.
Uuden johtopäätöksen yhtenä lähteenä on ollut Verkkouutisten syksyllä 2014 julkaisema, tästä löytyvä Mitrohinin arkiston asiakirja KGB:n Suomen residentuuran toiminnasta, elokuu 1982. Siinä ohjeistettiin neuvostotoimijoita Helsingissä luottamuksellisiin suhteisiin Koiviston kanssa, ” jotta Neuvostoliitto voi vaikuttaa häneen edullisesti”.
Kirja kiinnittää asiakirjassa huomiota siihen, että KGB:ssa oli tehty ensimmäinen päätös Koiviston uudelleenvalinnan tukemisesta viimeistään kesällä 1982. ”Tavoitteena luoda suotuisammat edellytykset hänen uudelleenvalitsemiseksi toiselle presidenttikaudelle”, asiakirjan ohjeissa todetaan.
– Jos Koivisto oli ollut tai tulisi olemaan Moskovasta katsottuna huono vaihtoehto, miksi häntä piti tukea jo kesästä 1982 lähtien? …Vain puolen vuoden virassaolon jälkeen KGB:lle annettiin ohjeet tukea Koivistoa, vaikka venäläisillä olisi ollut viisi vuotta aikaa yrittää estää Koiviston uudelleen valinta ja tehdä kaikkensa sen eteen, että Koivistoa ei olisi ainakaan valittu toiselle kaudelle.
Kirjassa huomautetaan kyseisissä ohjeissa myös mainittavan Mauno Koivisto useaan otteeseen, myös presidenttiehdokkaana, ennen kuin Ahti Karjalaista ja Kalevi Sorsaa mainitaan kertaakaan mahdollisina vastaehdokkaina.
