Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n koordinoima FINGER-tutkimus osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, heidän muisti- ja ajattelutoimintonsa säilyvät ja riski muistihäiriöihin pienenee.
THL on laatinut tulosten pohjalta toimintamallin, jonka avulla lääkärit, hoitajat ja muut ikäihmisten kanssa toimivat voivat tunnistaa ne henkilöt, joilla on kohonnut riski muistisairauteen ja tukea muistitoimintojen säilymistä.
Muistisairauksien perimmäistä syytä ei tiedetä eikä muistisairauksien hoidossa ole tapahtunut viimeisten vuosien aikana merkittäviä harppauksia. Muistisairaiden määrä lisääntyy jatkuvasti, minkä vuoksi ennaltaehkäisyn tarjoamia mahdollisuuksia on nopeasti alettava hyödyntää.
Suomessa arvioidaan olevan nin 200[nbsp]000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14[nbsp]500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä 35—65-vuotiaista yli 7[nbsp]000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta.
Muistihäiriöiden riski pienenee, kun tehokkaaseen ja moneen riskitekijään samanaikaisesti vaikuttavaan elintapaohjelmaan osallistuvat ne, joilla riski muistisairauksiin on kasvanut. Elintapaohjelman pitää sisältää liikuntaharjoittelua, ravitsemusohjausta, muistitoimintojen harjoitusta sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallintaa.
– OIemme selvittäneet yhdessä terveydenhuollon toimijoiden kanssa, mitä tekijöitä on huomioitava FINGER-toimintamallin jalkauttamisessa. Näistä tärkeimpinä esiin nousevat muun muassa elintapaohjelman räätälöinti asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, moniammatillinen yhteistyö sekä positiivinen ja kannustava, ennaltaehkäisyn mahdollisuuksiin uskova asenne, kertoo MUISTIKKO-tutkimuksen kenttätyötä koordinoinut erikoistutkija Jenni Kulmala.
Jo nyt FINGER-tutkimuksen innoittamana moni kunta ja kolmannen sektorin toimija on alkanut pohtia elintapaohjauksen mahdollisuuksia ikääntyvien muisti- ja ajattelutoimintojen tukemisessa.
– Kiinnostus FINGER-tutkimuksen mukaisen toimintamallin jalkauttamiseen perusterveydenhuoltoon on ollut suurta. Terveydenhuollon kentän toimijat ovat oivaltaneet, että jotain on tehtävä muistisairaiden määrän kasvun hillitsemiseksi. Toivon, että nyt julkaistu toimintamalli kannustaa ja ohjaa entistä suurempaa terveydenhuollon toimijoiden joukkoa kohti muistiystävällisiä toimenpiteitä. Moniammatillisella yhteistyöllä ja tutkimustietoon nojaten olemme Suomessa nyt suunnannäyttäjiä myös käytännön toimenpiteiden tasolla, sanoo professori Miia Kivipelto.
