Keskustelu Ruotsin jengirikollisuudesta on ollut pinnalla viime aikoina. Saksalaislehti Bildin lokakuun lopussa julkaiseman artikkelin mukaan Ruotsi on ”Euroopan vaarallisin maa”. Samaan aikaan kun murhatilastot ovat pitkään laskeneet muualla euroopassa, on kehitys Ruotsissa ollut päinvastainen.
Yle kertoo pitkässä reportaasissaan, miten Ruotsin jengitilanne on riistäytynyt käsistä ja ammuskeluja ja räjähdyksiä on jo lähes päivittäin, ja kysyy ”miten ruotsi on tullut tähän pisteeseen”. Jutussa nostetaan esiin esimerkiksi lievät rangaistukset sekä Ruotsin poliisin kyvyttömyys havaita rikollisuuden kasvun merkkejä ajoissa.
Viime vuosien aikana Suomessakin on herännyt keskustelua siitä, kuinka voimme välttää Ruotsissa tehdyt virheet.
Helsingin rikospoliisin päällikkö Markku Heinikari kertoi hiljattain MTV:n haastattelussa pääkaupunkiseudun katujengitilanteen olevan erittäin huolestuttava. Hänen mukaansa tilanne on pahentunut erityisesti syksyn aikana. Heinikarin mukaan poliisipartiot ovat kentällä havainneet tilanteita, joissa on selkeästi nähtävissä piirteitä Ruotsin katujengien toiminnasta.
Ruotsi on Ylen jutun mukaan myös antanut maahanmuuttajataustaisten lähiöiden muodostua, jolloin maahanmuuttajilla ei ole kontakteja ruotsalaiseen arkeen. Ongelmaa on vähätelty, ja viranomaiset ovat olleen kykenemättömiä ymmärtämään jengien dynamiikkaa.
Karin Svanberg Ruotsin rikostorjuntaneuvostosta kertoo Ylelle ongelmien olevan jo niin syvällä, että niiden korjaamiseen menee sukupolvi. Hän kehottaa suomalaisia reagoimaan vahvasti jengiytymisen merkkeihin.
– Jos emme kontrolloi kehitystä, kehitys kontrolloi meitä. Meillä oli vuosia signaaleja. Ottakaa ne todella, todella vakavasti, Svanberg kertoo.
