Kokoomuksen kansanedustaja ja norminpurkuvastaava Sinuhe Wallinheimo yritti kesällä turhaan saada sosiaalisessa mediassa sosiaali- ja terveysministeriöltä vastauksia alkoholin etämyynnistä.
Nyt Sinuhe Wallinheimo on jättänyt asiasta eduskunnalle kirjallisen kysymyksen ”Alkoholin etämyyntiä koskevat STM:n tulkinnat”. Sen allekirjoitti myös seitsemän muuta kansanedustajaa.
Jätetyssä tekstissä on ministerille itse asiassa kuusi varsinaista kysymystä. Ne kuuluvat näin:
* Miksi sosiaali- ja terveysministeriö www-sivuillaan sekä komissiolle tehdyssä notifioinnissa ja peruspalveluministeri STM:n sivujen blogitekstissään antavat keskenään ristiriitaista ja sisällöltään kritiikille altista informaatiota alkoholin etämyynnin laillisuusstatuksesta ja Visnapuu-tuomion merkityksestä?
* Miten on mahdollista, että eduskunnan ponnen velvoittamana asetettu työryhmä tekee pitkälle meneviä ehdotuksia EU-sisämarkkinaoikeuteen vahvasti kytkeytyvässä asiassa siten, että EU-oikeuden asiantuntijoiden kuuleminen sivuutetaan kokonaan?
* Miten STM on voinut päätyä esittämään uusia toimenpiteitä, jotka kaventavat tuonnin määrällisten rajoitusten ja niitä vaikutuksiltaan vastaavien toimenpiteiden kiellon soveltamisalaa ja siten ilmeisellä tavalla ovat SEUT 37. artiklan 2. kohdan vastaisia?
* Miksi STM nojautuu etämyyntiä koskevassa oikeuskäytännön tulkinnassaan lähes yksinomaan sellaiseen oikeustapaukseen (KKO ”Visnapuu”), joka ei edes koske etämyyntiä vaan luvatonta vähittäismyyntiä Suomessa, vaikka täysin soveltuvaa oikeuskäytäntöäkin olisi tarjolla (esim. EUT ”Rosengren”)?
* Millaista vertailua STM on etämyyntiesitystään valmistellessaan tehnyt Ruotsin tilanteeseen, jossa on vastaava monopolijärjestelmä kuin Suomessa ja jossa etämyyntiä ei olla kieltämässä?
* Miksi STM on etämyyntiä koskevan notifioinnin yhteydessä väittänyt EU:n komissiolle, että nykyisessä alkoholilaissa olisi etämyynnin kielto ja että luvatonta vähittäismyyntiä koskenutta yksittäistapausta käsitelleessä KKO:n Visnapuu-tuomissa olisi otettu jotain kantaa rajat ylittävään etämyyntiin?
Kirjallisen kysymyksen tekstin mukaan ”sosiaali- ja terveysministeriö on jo alkoholilain valmistelun yhteydessä vuosina 2016-2017 pyrkinyt ajamaan alkoholin etämyynnin kieltoa lainsäädäntöön. Ensimmäistä kertaa etämyynnin kieltävä pykälä oli ilmestynyt alkoholilain luonnokseen syyskuussa 2016. Sitä ei kuitenkaan enää ollut hallituksen esityksessä, joka tuotiin eduskuntaan syyskuussa 2017”.
Wallinheimon mukaan kysymys etämyynnin asemasta jäikin osin avoimeksi alkoholilain hyväksymisen yhteydessä joulukuussa 2017. Kesäkuussa 2018 tulleen korkeimman oikeuden niin sanotun Visnapuu-tuomion jälkeen ministeriö oma-aloitteisesti tiukensi etämyyntityöryhmän esitystä siten, että etämyynti kiellettäisiin kokonaan.
– Ministeriö on heinäkuun alkupäivinä tehnyt tästä tiukennetusta kieltoesityksestä notifioinnin, jonka yhteydessä se toistelee, että kyse olisi nykyisen oikeustilan ”selventämisestä”, Wallinheimo toteaa.
Hänen mukaansa vaikka ministeriö notifioinnin yhteydessä muuta väittää, ei nykytilanteessa Suomen lainsäädännössä ole alkoholin etämyynnin kieltäviä säädöksiä.
Edelleen odottelen vastausta @STM_Uutiset . Missä kohdassa KKO:n tuomiota sanotaan, että "Kaikkien alkoholijuomien rajat ylittävä etämyynti on jo eduskunnan juuri hyväksymän uuden alkoholilain mukaan kiellettyä." Vai haluatteko kirjallisen kysymyksen asiasta? Asia ei jää tähän.
— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) August 3, 2018
Ja tähän kysymyksenä ministeri @AnnikaSaarikko :lle, että missä kohtaa hallitusohjelmaa etämyynti on kiellettyä? Ohjelmassaan hallitus kylläkin toteaa ”ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus on unionin peruskivi”. #etämyynti https://t.co/W2fIanjJrE
— Sinuhe Wallinheimo (@swheimo) August 16, 2018
