Uutissuomalaisen mukaan taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön tulkinta siitä, mitä täysimääräinen korvaaminen tarkoittaa.
Ministeriössä laaditun asetusluonnoksen mukaan osa kuntien koronatoimista on voitu toteuttaa olemassa olevilla resursseilla ja valtio osallistuu kuntien sote-kustannuksiin valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuusprosentin (noin 25) mukaisella osuudella. Lisäksi ministeriö ei halua avustusta käytettävän hoitovelkaan, koska hallitus aikoo purkaa sitä erikseen 450 miljoonan eurolla. Jos näitä seikkoja ei huomioida, kunnat saavat korvauksia liikaa.
– Kun kustannuksia korvataan valtionavustuksena, pitää huomioida kuntien kaikki tulovirrat. Päällekkäisyyttä ei voi olla, johtaja Annakaisa Iivari sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo Uutissuomalaiselle.
Arvion mukaan lisääntyneet kustannukset saadaan katettua, kun korvaukset ovat 40–65 prosenttia yksikkökustannuksista.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kritisoi ajatusta, että korvauksista vähennetään noin 25 prosentin valtionosuus.
– Se on ajatteluvirhe. Valtionosuus kohdistuu kuntien kaikkiin lakisääteisiin tehtäviin ennustettujen kustannusten mukaan, sitä ei voi vähentää kokonaan lisäkustannuksista, hän toteaa Uutissuomalaiselle
Hoitovelan korvaaminen erikseen on ollut kuntien tiedossa. Punakallio korostaa muutenkin, että tarvitaan lisäperusteita, jos luvataan täysimääräinen kompensaatio, mutta maksetaan noin puolet.
Hallitus lupasi viime syyskuun budjettiriihessään, että koronaviruksen välittömät kustannukset 2021 korvataan täysimääräisesti. Kuitenkin valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan korvaukset perustuisivat toimintojen keskimääräisiin yksikkökustannuksiin – ei todellisiin – ja niistä korvattaisiin 40–65 prosenttia. Esimerkiksi koronatestaamisen yksikkökustannus olisi 80–90 ja korvaus 35–60 euroa testiltä.
