Metsäteollisuuden tuotanto selviytyi viime vuodesta vaihtelevasti

Metsäteollisuuden valopilkkuja viime vuoden luvuissa olivat sellu ja kartonki, joiden tuotanto kasvoi.

Eniten viime vuonna pienentyi havusahatavaran tuotanto, joka jäi 2,7 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2014. Yhteensä havusahatavaraa tuotettiin 10,6 miljoonaa kuutiometriä.

Paperin tuotanto taas supistui 2,6 prosenttia 7,3 miljoonaan tonniin.

Sellun tuotanto kuitenkin kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia ja oli 7,1 miljoonaa tonnia.

Kartongin tuotanto lisääntyi 3,6 prosenttia 3,1 miljoonaan tonniin.

Neljännellä vuosineljänneksellä kartongin tuotanto kasvoi 810 000 tonniin, joka oli peräti 6,6 prosenttia vuoden 2014 vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Sellun tuotanto kasvoi viimeisellä neljänneksellä neljä prosenttia ja oli 1,9 miljoonaa tonnia.

Havusahatavaran tuotanto taas pienentyi loka–joulukuussa 0,5 prosenttia 2,7 miljoonaan kuutiometriin.

Paperin tuotanto jäi loppuvuodesta 2,3 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2014 ja oli neljännellä vuosineljänneksellä 1,8 miljoonaa tonnia.

Myös metsäteollisuuden investoinnit ovat kääntyneet kasvuun. Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelun mukaan peräti 78 prosenttia alan investoinneista lisäävät kapasiteettia, mikä on muita teollisuuden aloja huomattavasti korkeampi osuus.

Yhteiskuntasopimuksesta kunnianhimoinen

– Päättäjien pitää nyt tehdä osansa, jotta vauhti nopeutuu entisestään. Hyvä lähtökohta on hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan teollisuuden kustannuksia ei tällä vaalikaudella lisätä. Siksi päästökauppakompensaatio pitää toteuttaa täysimääräisenä, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo.

Kotimaisen teollisuuden säilyminen kilpailukykyisenä edellyttää Jaatisen mukaan yksikkötyökustannuksia laskevaa yhteiskuntasopimusta sekä palkkamalttia syksyn liittokierroksella.

– Kilpailijamaihin verrattuna suomalaiset yritykset kärsivät edelleen työn kalliista hinnasta. Talouskasvu ei piristy eikä työllisyys parannu, jos yhteiskuntasopimuksen sisältö vesitetään, sanoo Jaatinen.

Hänen mukaansa hallituksen kilpailukyvyn parantamiselle asettamista tavoitteista täytyy pitää kiinni.

– Tämä edellyttää myös joustavampia työmarkkinoita ja työrauhajärjestelmän uudistamista, Jaatinen toteaa.

Kommentit