Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi maksaa Euroopan unioniin enemmän kuin se saa sieltä takaisin, eli Suomi on nettomaksaja.
– Tämä periaate ei ole uusi, ja olemme tämän tienneet jo Euroopan unioniin liittyessämme, Matti Vanhanen sanoi esitellessään eduskunnalle hallituksen esitystä EU:n omien varojen käytöstä.
– Ei pidä paikkaansa, huudettiin eduskunnan täysistuntosalista.
Vanhasen mukaan Suomi maksaa kuitenkin kaikken vähiten verrattuna muihin nettomaksajiin: Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan, Tanskaan ja Itävaltaan.
– Naapurimaa Ruotsin maksuosuus on lähes kaksinkertainen, Vanhanen sanoi.
Hänen mukaansa sama pätee myös uuden rahoituskehyksen ja elpymisvälineen osalta.
– Jos haluamme käydä keskustelua tästä perusperiaatteesta, kannattaa silloin pohtia ylipäätään jäsenyyttämme Euroopan unionissa, Vanhanen totesi.
Suomen jäsenmaksut tippuvat päätöksen myötä
Vanhasen mukaan EU-asioista on käyty viime aikoina osittain virheellisiin mielikuviin perustuvaa keskustelua.
– Tällä omien varojen päätöksellä emme ole luomassa Euroopan unionille yhtäläistä verotusoikeutta.
Vanhanen sanoi, että omien varojen päätöksen myötä osa jäsenmaksuista katetaan muovin kierrättämiseen perustuvalla maksulla.
– Tämä myötä esimerkiksi Suomen jäsenmaksut tippuvat seitsemän vuoden rahoituskaudella noin 280 miljoonalla eurolla.
Yksi osa rahoituskokonaisuutta on pääministeri Sanna Marinin (sd.) kesällä neuvottelema EU:n elpymisväline.
– Omien varojen asetuksessa annetaan komissiolle valtuus lainata unionin puolesta varoja pääomamarkkinoilta enintään 750 miljardia euroa vuoden 2018 hintoina osana elpymisvälineen rahoittamista, Vanhanen selvitti.
Vanhanen sanoi, että omien varojen päätös sisältää myös kirjauksen jäsenmaiden enimmäisvastuista.
Suomi saa euromaana lainaa miinuskorolla
Vanhanen totesi Suomen liittyneen aikoinaan EU:hun, koska pienen maan on tärkeää tehdä yhteistyötä ja olla osa suurempaa ryhmittymää.
– Pienelle vientivetoiselle maalle yhteistyön hyödyt avoimien sisämarkkinoiden ja turvallisuuden kautta ovat arvoltaan mittaamattomat.
Hänen mukaansa toisaalta EU:n perusperiaatteisiin kuuluu elintasoerojen kaventaminen jäsenvaltioiden välillä ja yksittäisten maiden sisällä.
– Osa periaatetta on se, että jäsenmaksut määräytyvät kunkin maan bruttokansantuotteeseen perustuen.
Vanhanen nosti esille myös euron yhtenä konkreettisena EU:n tuomana hyötynä.
– Yhteisvaltuuttaan kuuluva Suomi saa valtiona lainaa tällä hetkellä selkeällä miinuskorolla. Etumme on suurempi kuin Ruotsilla. Norjan valtio maksaa veloistaan 1,5 prosenttiyksikköä korkeamman koron kuin me. Taloustilanteen mukaan järjestyksen olisi oltava päinvastainen, Vanhanen sanoi.
Kun Suomen valtionvelka on yli 100 miljardia, niin jokainen korkoprosentti vastaa vuodessa yli miljardia euroa.
– Tämä painoarvo on todella suuri verrattuna keskusteluun, jota käydään siitä, paljonko maksamme elvytyspaketista 37 vuoden kuluessa.
Vanhanen näkee, että Suomen etu on edelleen olla osa 27 maan ryhmää kuin jos Suomi olisi yksin.
