Koulukiusattu voi Ruotsissa ja Norjassa saada korvauksia kunnalta viranomaisen suosituksesta, jos koulussa ei ole puututtu kiusaamiseen tarpeeksi tehokkaasti. LEHTIKUVA/EIJA KONTIO

Marko Kilpi: Koulukiusaamiseen tiukempi ote

Poliisikansanedustajan mukaan yhteiskunnan on otettava tiukempi ote kiusaamisongelman hoitamisessa.

Vastikään Vantaan Kytösuon alakoulussa kävi ilmi tapaus, jossa koululaista oli kiusattu hyvin intensiivisesti pitkän aikaa ja kiusaaminen oli lopulta yltynyt rajuun pahoinpitelyyn, jossa kiusattu menetti tajuntansa.

– Kuten niin monen muunkin ongelman kohdalla, myös kiusaaminen muuttaa ilmiönä jatkuvasti muotoaan ja kehittyy. Meidän on kamppailtava lannistumattomasti kiusaamista vastaan, sillä pahimmillaan kiusaaminen voi jättää koko elämän mittaisia, syviä vaurioita. On myös muistettava, että kiusaaminen jättää myös kiusaajaan jälkensä, toteaa kansanedustaja Marko Kilpi (kok.).

Koulukiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteiden hoitamiseen löytyy paljon erilaisia toimintamalleja, mutta yhteisen linjan puuttuminen luo omat haasteet asian hoitamiseen.

– Kukaan ei varsinaisesti vastaa kiusaamiseen liittyvien asioiden hoitamisesta valtakunnallisesti, eikä myöskään kuntatasolla. Näköyhteyden päässä olevissa kouluissa saattaa olla merkittäviä eroja kiusaamistilanteiden hoitamisessa, Kilpi toteaa.

– Sen vuoksi koulukiusaamisen ehkäisytyössä ei tapahdu kehitystä, eikä toiminta ole tuloksellista. Tämä yhtenäisten valtakunnallisten toimintatapojen puute asettaa oppilaat eriarvoiseen asemaan ja tästä syystä perusopetuslain edellyttämä turvallinen opiskeluympäristö ei toteudu, hän jatkaa.

– Yhteiskunnan on otettava selkeämpi ja tiukempi ote kiusaamisongelman hoitamisessa, ja meidän tulee tehdä kaikkemme, että lapsemme saavat opiskella turvallisessa ja innostavassa kouluympäristössä ilman jatkuvaa pelkoa kiusatuksi tulemisesta.

Kilven mielestä voisi ottaa mallia Ruotsista ja Norjasta, joissa kiusatulla on mahdollisuus saada rahallista korvausta koulutuksenjärjestäjältä, jos koulutuksenjärjestäjä ei ole puuttunut kiusaamiseen tarpeeksi tehokkaasti.

– Norjassa korvaussummat ovat olleet hyvin merkittäviä. Lainsäädäntömme tämän jo mahdollistaa, mutta meiltä puuttuu valvova elin, jonka vuoksi vahingonkorvauksia ei ole langetettu. Kunnat käytännössä valvovat itseään. On asetettava selkeät vaatimukset ja tavoitteet ja seurattava niiden toteutumista. Korvausvastuun tosiasiallinen uhka voisi olla riittävän tehokas keino saada koulutuksenjärjestäjät puuttumaan kiusaamistapauksiin tuntuvammin ja toimivammin keinoin, Kilpi arvioi.

Kilpi jätti asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt