Kirjoittajan mukaan koronamatkaa on yhä ja jostain pitäisi löytää sitkeyttä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Outi Mäkelä: Maratonin vaikeimmat kilometrit

On riski siitä, että heikot koronajäät alkavat houkutella.

Maratonin vaikeimpien kilometrien sanotaan alkavan 30 kilometrin huippeilla. Silloin elimistön hiilihydraattivarastot ovat jo vähissä ja lihakset alkavat kangistua.

Alkaa olla vuosi siitä, kun ensimmäinen koronatartunta Suomessa vahvistui 29.1.2020. Monenlaisia vaiheita on jo takana ja marraskuun lopussa toinen aalto kiihtyi useassakin maakunnassa leviämisvaiheeseen. Vuodenvaihdetta pelättiin, mutta vilkastuneesta lapinmatkailusta ja sukuloinnista huolimatta tartuntatilanne pysyi rauhallisena ja ilmaantuvuusluvut laskivat – erityisesti Uudellamaalla huomattavasti. Ja mikä parasta, ensimmäiset rokotukset pistettiin Suomessa 27.12.2020.

Hetkellinen kirkas valo tunnelin päässä himmeni kuitenkin laakista, kun 28.12.2020 Suomesta löydettiin ensimmäinen brittimuunnos ja pian useita lisää. Saatiin myös esimakua muunnoksen tartuttavuudesta, kun yksi sairastunut tartutti 28 muuta. Muunnoksen sanotaan olevan 56 prosenttia tartuttavampi ja huomattavasti vakavampi, kuin alkuperäisen koronan. Useissa Euroopan maissa joulua edeltäneet matalat tartuntamäärät ovat kääntyneet piikkimäiseen nousuun.

Uudellamaalla leviämisvaiheessa käyttöönotetut tiukat rajoitukset, sekä rauhallinen joulu ovat antaneet hyvät lähtökohdat tämän vuoden alkuun. Jopa niin hyvät, että lukuisat eri tahot odottivat viime viikolla jo malttamattomina päästäänkö vihdoin lähes kahden kuukauden tauon jälkeen käynnistämään uudelleen harrastustoimintaa. Erityisesti toivottiin, että voitaisiin avata lasten harrastuksia ja edes yksilöopetuksessa tapahtuvia, kuten soittotunteja, tanssitunteja ja muita sellaisia. Mutta brittimuunnoksen uhan alla näin ei nyt ainakaan vielä voitu toimia.

Aikuisväestöhän kyllä pääsi käynnistelemään tammikuisia kuntokuurejaan yksityisillä kuntosaleilla, tennishalleilla ja jumppatunneilla. Mutta niiltä osin, kun rajoitukset ovat kuntien käsissä hallitus ohjeisti 14.1.2021, että rajoitukset pidetään voimassa ja leviämisvaiheen toimenpiteet toteutetaan täysimääräisenä ja yhdenmukaisena koko Uudellamaalla.

Siitäkin huolimatta, että tilanne on epäreilu ja osin vaikeasti perusteltavissakin, on meillä vielä matkaa juostavana ja jostain pitäisi edelleen löytää sekä sitkeyttä, että rohkeutta kantaa vastuuta loppuun asti.

On silti nähtävissä riski, että heikot jäät alkavat houkutella. Kahdeksan viikkoa sulkua on ollut pitkä aika. Yksityiset opistot ja yhtiö- ja säätiömuotoiset hallit kipuilevat. Määräaikaisen opetushenkilökunnan lomautusmahdollisuudet loppuivat vuoden vaihteeseen. Kuntakonserneihin tai muutoin kuntien ohjausvaltaan kuuluvien kuntosalien, uimahallien ja muiden hallien osalta puhutaan vakituisen henkilöstön lomautuksista huolimatta kymmenien, jopa satojen tuhansien eurojen kuukausittaisista tulonmenetyksistä samaan aikaan kun yksityiset vastaavat yritykset porskuttavat kuten ennenkin. Myös halleissa harrastaville seuroille harrastajakato on iso tulonmenetys.

Viimevuoden lopussa valtio jakoi AVIen kautta 9,5 miljoonaa euroa kerhoavustusta koulupäivän yhteydessä pidettävien kerhojen järjestämiseen tammikuusta kesäkuuhun 2021. Lasten kannalta hyvä, mutta opistojen tai muiden harrastusten järjestäjien kannalta ei ehkä näillä pakkasilla kovin lämmittävä ele.

5.1.2021 STM julkaisi hybridistrategian tammi-toukokuulle 2021. Eduskunta käsittelee parhaillaan lakia, joka muun muassa antaa kunnille ja aluehallintovirastolle mahdollisuuden sulkea elinkeinotoiminnankin tilat määräajaksi. Tämä tehdään ”viimesijaisena keinona” ja ”voi koskea ainoastaan toimintoja, joissa olisi erityinen mahdollisuus merkittävien tartuntaketjujen syntymiselle”.

Strategia ja laki antavat toivottavasti lisää selkeyttä ja määritelmiä, joihin sekä rajoituksen asettamisessa, että purussa voidaan tukeutua. Tarvittaisiin myös lisää joustavuutta ja maalaisjärjen käytön mahdollisuuksia siinä, että rajoitustoimenpiteet ovat oikeasuhteisia ja välttämättömiä. Toivottavasti kunnat ja alueelliset toimijat saavat tarvitsemansa vahvemman selkänojan ja sisua viedä tämä koronamaraton uupumatta maaliin saakka.

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä

Outi Mäkelä on Nurmijärven kunnanjohtaja ja entinen kokoomuksen kansanedustaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt