Maailman luonnonvarojen ylikulutus näyttää palautuvan koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Sekä kasvihuonepäästöjen määrä että metsäkato lisääntyivät, kertoo ympäristöjärjestö WWF Suomi.
Koronapandemian vaikutus ihmiskunnan ekologisen jalanjäljen pienentäjänä vaikuttaa jäävän väliaikaiseksi, sillä maailman ylikulutuspäivä näyttää laskennallisesti palautuneen pandemiaa edeltävälle tasolle.
Tänä vuonna kansainvälinen ylikulutuspäivä on ennakkolaskelmien mukaan 29. heinäkuuta, joten ihmiskunta tarvitsisi tänä vuonna 1,7 maapalloa kattaakseen kulutuksensa. Pandemian vaikutuksen takia ylikulutuspäivää vietettiin viime vuonna 22. elokuuta.
– Koronapandemia taittoi ylikulutusta hieman, mutta tilanne näyttää heikkenevän jälleen. Jos haluamme ratkaista ilmastokriisin ja luontokadon, meidän on purettava luonnonvarojen ylikulutus. Ylikulutuksella me ihmiset syömme pohjan omalta hyvinvoinniltamme ja tulevaisuudeltamme, sanoo WWF Suomen neuvonantaja Jussi Nikula.
Ylikulutuspäivä perustuu Global Footprint Networkin tekemään laskelmaan tuoreimpien YK:n tilastotietojen perusteella. Lisäksi ylikulutuspäivän arviointia täydennetään tuoreilla tiedoilla hiilidioksidipäästöistä, metsäkadosta ja muiden luonnonvarojen kulutuksesta.
Arvioiden mukaan globaalit hiilidioksidipäästöt ovat palaamassa lähelle pandemiaa edeltävää aikaa, mikä on selittää eniten ylikulutuspäivän palautumista pandemiaa edeltävälle tasolle. Myös Amazonin lisääntynyt metsäkato näyttää pienentäneen globaalia metsien biokapasiteettia, mikä vaikuttaa muun muassa metsien kykyyn sitoa hiilidioksidia.
– Koronapandemia antaisi meille mahdollisuuden siirtyä uuteen, nykyistä kestävämpään yhteiskuntaan. Jos uskomme ihmisten neuvokkuuteen ja yhteiskunnan kykyyn uudistua, siirtymä kestävään yhteiskuntaan on täysin mahdollinen. Sen sijaan ei ole hyväksyttävää, jos emme edes vakavasti yritä sitä, Nikula sanoo.
Toistaiseksi esimerkiksi Suomen kiertotalouden strategisessa ohjelmassa hallitus tyytyy ylikulutuksen säilyttämiseen nykyisellä tasolla. Lähitulevaisuus näyttää, onko Suomen päättäjillä kykyä muuttaa suuntaa. Kysymys sisältyy esimerkiksi tulevaan EU:n metsäkatolakiin: saako kaupoissa edelleen myydä metsäkatotuotteita vai aikooko EU säätää tiukan, trooppisten metsien katoa ehkäisevän lain.
