Kivihiilen käytön kielto astuu voimaan vuonna 2029. Kaukolämpöä voisi tuottaa jo tuolloin Suomen ensimmäinen pienydinreaktori.
– Teknisesti tämä olisi hyvinkin tehtävissä vuoteen 2029 mennessä. Se riippuu tahtotilasta, sanoo tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä Lännen Medialle.
Tahtotila tarkoittaa käytännössä sijoittajien rahan ohella poliittista tahtoa.
– Lainsäädännön uudistaminen ratkaisee paljon tätä peliä, toteaa VTT:n ydinenergiatutkimusalueen johtaja Tommi Nyman.
Kyse ei ole vain kaavoituksesta, ympäristöluvista ja muista suuren teollisen hankkeen alkuaskelista. Ydinvoimalan kohdalla ratkaisevaa on ydinenergialaki vaatimuksineen. Nykyinen laki on tehty suuria ja monimutkaisia ydinvoimaloita varten. Siksi myös paketti luvituksesta turvallisuuden osoittamiseen ja käyttölupaan on monimutkainen.
Ydinvoimaprojektien on myös nykykäytännössä saatava eduskunnan lupa. Laki vaatii jokaisen reaktorin kohdalla periaatepäätöksen.
Pienreaktoreissa tavoitteena on pieni ja turvallisuusjärjestelmiltään yksinkertainen, sarjatuotantoon sopiva voimala. Pienydinreaktorien puolestapuhujien mielestä lainsäädännön pitäisi skaalautua samassa suhteessa tai ainakin sinnepäin.
Esimerkiksi sarjatuotannossa olevan reaktorin kaikkia turvallisuusyksityiskohtia ehkä tarvitsisi enää osoittaa jokaisen laitoksen kohdalla erikseen. Ja jos yhdelle paikalle rakennetaan useampi reaktori, jokainen ei ehkä tarvitsisi erillistä lupaa.
Pohdittavaksi tulisi Lännen Median mukaan myös se, onko esimerkiksi 250 megawatin reaktorista päätettävä eduskunnassa vai ei.
