MTV:n Uutisaamussa SAK:n Ilkka Kaukoranta, juontaja Ivan Puopolo ja kirjoittaja Keskuskauppakamarin Mauri Kotamäki.

Mauri Kotamäki: Laskelmien politisointi on jättiongelma

Kirjoittajan mukaan kriisissä olevan kehysriihen ei pitäisi antaa murentaa instituutioiden uskottavuutta.

Pääsin Maikkarin uutisaamuun keskustelemaan kehysriihestä. Kanssani keskustelua kävi Ivan Puopolon johtamana SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.

Keskustelu oli mielestäni hyvää. Mutta kuten joskus, tai omalla kohdallani lähes aina, käy, en muistanut tai ehtinyt sanoa kaikkia olennaisia ajatuksiani. Joten seuraavassa vielä vähän lisäpohdintaa kehysriihestä laveammin sanakääntein.

Etukäteen valmistelemani pääpointit olivat:

  • Laskelmien politisointi
  • Kehyksen murtaminen
  • Hallituksen tarkastuspiste: onko mahdollista jatkaa?

 Laskelmien politisointi

Olemme ajautuneet absurdiin tilanteeseen työllisyystavoitteen näkökulmasta. Hallitushan tavoittelee 80 000 lisätyöllistä vuosikymmenen loppuun mennessä. Tähän asti toimenpiteiden vaikutusarvioinneista on vastannut valtiovarainministeriö (VM) tutkimusevidenssiin perustaen. Mediatietojen perusteella tilanne on absurdi sillä tavalla, että koska VM:n laskelmissa työllisyysviisari ei juurikaan heilahda, niin hallitus on kaivanut ”paremmat virkamiehet” tekemään ”oikeammat laskelmat”.

Valtiovarainministeriössä on kehitetty vuosia osaamista tutkimusperustaisten vaikutusarvioiden tekemiseen. Nyt hallitus on mediatietojen perusteella murtamassa tämän hiellä ja vaivalla rakennettua instituution, koska asiantuntija-arviot eivät miellytä lukijan silmää. Tämä on mielestäni jättimäinen ongelma.

Se, ettei VM arvio tietyille toimille työllisyysvaikutusta ei tietenkään tarkoita, etteikö hallitus voisi kyseisiä toimenpidettä tehdä. Päinvastoin – jos hallitus asiantuntijatiedosta huolimatta arvioi jonkin toimenpiteen (vaikka liittyen jatkuvaan oppimiseen) olevan tehokas, sen on toimi syytä toteuttaa VM:n virkamiehistä huolimatta. Se on politiikkaa. Mutta eri asia on vaikutusarvioiden laskenta ja siitä hallituksen olisi syytä pysyä kaukana. Nyt hallitus on politisoinut objektiivisen laskennan valitsemalla itselleen sopivat arviot.

Lopuksi on toki todettava, että kaikkiin laskelmiin aina liittyy epävarmuutta eikä ole tietenkään mitään takuuta, että VM:n laskelmat ovat aina oikeassa. VM:n laskelmia on myös syytä kritisoida aina kuin siihen on vähänkin aihetta. Mutta nyt hallitus on politisoimassa laskelmat. Se on eri asia ja suomalaisessa järjestelmässä erittäin tuomittavaa.

Kehyksen murtaminen

Yksi riidan aihe on se, milloin valtio palaa kehysmenettelyn piiriin. Toisin sanoin kuinka paljon ja miten pitkään menojen suvaitaan nousta koronakriisin takia. Hallituspuolueet ovat ilmeisesti sopineet, että vuosi 2022 ei vielä palata menokehykseen. Kiistat liittyvät vuoteen 2023 ja siinäkin ilmeisesti keskustellaan siitä, kuinka paljon kehys ylitetään. Tämä on mielestäni kaikki ongelmallista.

Suomen sääntöperusteisen finanssipolitiikan yksi kivijalka on kohta 20 vuotta käytössä ollut kehysmenettely. Nyt ensimäistä kertaa ikinä pääministeri Sanna Marinin hallitus on murentamassa tätä erinomaiseksi havaittua käytäntöä. Kehysprosessin koko ajatus on pitää valtion menot järkevällä tasolla, minkä lisäksi sillä pyritään pitämään huolta, ettei edellinen hallitus jätä seuraavalle hallitukselle perinnöksi valtavaa mahdollisesti populistisesti motivoitunutta leikkauspainetta.

Monet asiantuntijat itseni mukaan lukien ovat toivoneet, että kehyksiin palattaisiin jo ensi vuonna. Tämä ei ilmeisesti tule missään tapauksessa toteutumaan, mutta sen voi pitkin hampain hyväksyä koronakriisiin viitaten. Poliittinen valinta, mutta valinnan voisi tehdä toisinkin.

Pidän kummallisena sitä, että riihessä ilmeisesti keskustellaan vuoden 2023 kehyksen ylittämisestä joillakin sadoilla miljoonilla – siis isossa kuvassa eli julkisen talouden kymmenien ja taas kymmenien miljardien eurojen menojen suhteessa pienestä summasta.

Miksi käyttää tärkeiden ministerien kallista aikaa tällaiseen? Olennainen kiista ei ole se, ylitetäänkö kehys vähän vai vähän enemmän. Olennainen kysymys on, että pysytäänkö itse kehyksessä. Kehyksestä luistaminen syö suomalaisen politiikan ja instituutioiden uskottavuutta. Riita tulisi käydä siitä, pysytäänkö kehyksissä (hyvä) vai luistetaanko niistä (huono).

Ja on turha väittää, että kehys jotenkin merkittävissä määrin rajoittaisi politiikkaa. Kehys on laaja, siellä on miljarditolkulla menoja. Kyse on menojen kohdistamisesta ja ilmeisesti hallitus ei ole halukas tekemään menojen kohdentamista edes vähäisissä määrin.

Kehysriihi on hyvä tarkastuspiste

Hallitusneuvotteluista on parisen vuotta aikaa ja koronan takia paljon on tapahtunut tässä välissä. Maailma on muuttunut. Samalla myös hallituksen sisäiset poliittiset erot ovat tietyissä asioissa kärjistyneet. On varmasti ihan hyvä asia tuulettaa ilmaa viimeistään tässä vaiheessa ja kysyä: onko hallituksella edelleen toimintaedellytyksiä?

Lähtökohta varmasti on, että hallitusohjelmaa noudatetaan. Mutta ilmiselvästi puolueilla on hyvin erilaisia ajatuksia hallitusohjelman noudattamaisesta – sitähän koko kehyksiin palaamiskeskustelu heijastaa.

On siis sekä Suomen että hallituksen toimintakyvyn kannalta järkevää riidellä tässä vaiheessa ja jatkaa eteenpäin puhtaalta pöydältä – jos edellytyksiä jatkolle on.

Ivan Puopolo kysyi Maikkarin aamussa todennäköisyyksiä hallituksen erolle. Annoin 30 prosentin mahdollisuuden, Ilkka 10 prosentin. Olemme molemmat siis sitä mieltä, että hallitus todennäköisemmin jatkaa.

Hallituksen nykyhetken ongelmat eivät minun näkökulmastani näytä ylitsepääsemättömiltä. Mutta en tiedä juurikaan muuta kuin mitä mediatiedot tietävät kertoa. Kaikilla hallituspuolueilla on nähdäkseni kannustin jatkaa hallituksessa. Mutta kenties hallituksen sisäiset näkemyserot talouspolitiikan linjasta ovat yksinkertaisesti liian suuria. Silloin ei muu ei liene järkevää, kuin jatkaa eri teitä.

Taloushistorioitsijoiden Daron Acemoglun ja James Robinsonin mukaan ainut taloudellisen hyvinvoinnin kannalta merkitsevä asia pitkällä juoksulla on yhteiskunnan instituutioiden uskottavuus ja toimivuus. Näyttää siltä, että hallitus murentaa ainakin jotakin instituutiota omalla toiminnallaan tämän kriisin yhteydessä. Jos niin käy, valittua tietä kohtaan olisi syytä olla kriittinen.

Mauri Kotamäki

Mauri Kotamäki

Keskuskauppakamarin pääekonomisti, VTT

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt