Kepa ry:n Ilmastomarssi Helsingissä lokakuussa. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Sini Ruohonen: Kun Suomi osasi ennakoida Matin muutoksen

Rajojen ei kuulu olla auki eikä kiinni. Niiden pitää olla valvotut.

Matti joutuu lähtemään kotoaan Keniasta, koska ilmastonmuutoksen aiheuttamat luonnonkatastrofit tuhoavat hänen kotinsa ja elantonsa. Nälänhätä kasvattaa myös konflikteja.

Jossain pohjoisessa päin on Matin ja hänen perheensä uusi koti. Kenties Suomessa?

Ilmastonmuutos globaalina kysymyksenä

Kenia on yksi moniongelmaisista maista; korkea syntyvyys, sotaisaa, kuumuutta. Ongelmat kasaantuvat.
Pian näemme yhä selvemmin, että ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että elinolosuhteet muuttuvat etelämmällä pallonpuoliskolla mahdottomiksi. Muuttoliike suuntaa väistämättä Eurooppaan.

Ilmastonmuutoksesta käytävässä dialogissa keskitymme herkästi päästöihin ja ilmiön torjumiseen. Sekin on tärkeää. Suuremmassa kuvassa on kuitenkin kyse seurauksista, joihin Suomen tulee varautua. Uhkakuvien sijaan pitää keskittyä ratkaisuvaihtoehtoihin.

Ilmastonmuutoksessa on kyse paitsi ympäristöstä myös maahanmuutosta ja sen hallitsemisesta.

Matti ei tule olemaan yksittäistapaus vaan kyse on massiivisesta väestönliikkeestä. Mitä aiemmassa vaiheessa hyväksymme ilmastonmuutoksen aiheuttamat uudet tulevaisuuden haasteet ja otamme ne osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme, sitä varmemmin onnistumme.

Löytyykö Matin uusi koti Suomesta?

Varsin todennäköisesti Matin ja muiden ilmastopakolaisten uudet kodit löytyvät Euroopasta. Siksi on yhä ilmeisempää, että EU:n yhteiset sopimukset ovat avain maahanmuuton hallitsemiseen.

Suomen on osallistuttava hyvin aktiivisesti neuvotteluihin, joissa EU-tason ratkaisut syntyvät. Kehitysapua on suunnattava ongelma-alueille ja maahantulijoiden määrästä on oltava ennakkotiedot kotouttamistoimien onnistumiseksi.

Maahanmuuton hallitsemattomuus on merkittävä turvallisuusuhka. Rajojen ei kuulu olla auki eikä kiinni. Niiden pitää olla valvotut.

Mitä aikaisemmin tiedämme Matin tulosta Suomeen, sitä paremmin onnistumme ottamaan hänet osaksi yhteiskuntaamme.

Koulutusperäinen maahanmuutto on onnistumisen avain

Mitä Matille tapahtuu, kun hän saapuu Suomeen?

Kun keskustelemme työperäisestä maahanmuutosta tulemme sivuttaneeksi sen, että oikeastaan kukaan meistä ei ole suoraan valmis töihin. Tarvitaan koulutusta.

Matinkin tapauksessa on oltava jo etukäteen tiedossa hänen aiempi osaamisensa ja luotava opintopolku, jonka avulla osaaminen päivitetään vastaamaan suomalaista tarvetta ja lainsäädäntöä. Ammatillisen koulutuksen ohessa opiskellaan maan kulttuuria – historiaa, uskonnollista perustaa ja arjen tapoja. Tasa-arvoa ennen kaikkea.

Samalla kun opetamme Matille oman ajattelumme ja kasvatuksen peruspilareita, otamme yhä paremmin selvää siitä, millaisesta kulttuurista ja uskonnollisesta kodista maahanmuuttajat tulevat.

Ei meidän tarvitse omaksua esimerkiksi islamin oppeja, vaan ymmärtää sen lähtökohtia. Siinä on myös sivistyksen mitta.

Monimutkainen maailma, mutta matti on matti

Ilmastonmuutoksen yhteys turvallisuuspolitiikkaan, maahanmuuttoon, EU-tason ratkaisuihin ja jopa koulutus- ja työllisyystoimiin kuvaa hyvin sitä, kuinka monimutkaisessa maailmassa teemme päätöksiä.

Tilanne vaatii poliitikoilta laajojen kokonaisuuksien ja syy-seuraus-suhteiden ymmärrystä. Mustavalkoiset väitteet, syytökset ja herjaukset ovat surkeimpia rakennusaineksia tässä palapelissä. Ongelmien vähättely tai hyssyttely eivät myöskään vie ratkaisun äärelle. Tulevaisuuteen ei voi varautua pitämällä kissaa pöydän alla.

Kyse on Kenian Matista ja meidän Matista. Ja Mattien lapsista. Ihmisistä.

Ajatuspaja Toivon julkaisemassa Ulkopolitiikka Nyt! -kokoelmateoksessa käsitellään ilmastonmuutosta turvallisuuspolitiikan näkökulmasta Pekka Reinikaisen artikkelissa ”Ilmastonmuutos haastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan”.

Islamista ja sen eroista esimerkiksi kristinuskoon keskustelevat podcastissa Anter Yasanin vieraana jihadismitutkija Atte Kaleva ja yhteiskuntavaikuttaja ja Turun yliopiston maisteriopiskelija Seida Sohrabi.

Sini Ruohonen

Sini Ruohonen

Kirjoittaja on Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja.