Vuonna 2020 voimaan tullut lainsäädäntö EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten kiinteistökauppojen luvanvaraisuudesta, valtion etu-osto-oikeudesta sekä lunastusmahdollisuudesta kansallisen turvallisuuden varmistamisesta ovat parantaneet huoltovarmuuden turvaamista, todetaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan raportissa Huoltovarmuuden turvaaminen osana kiinteistöomaisuuden valvontaa.
Ongelmana raportin mukaan on se, että erityisesti asunto-osakkeet ja vuokraustoiminta jäävät nykyisellään kokonaan tai osittain valvontalainsäädännön ulkopuolelle. Sitä varten tarvittaisiin omaa erityislainsäädäntöä.
– Lisäksi kansallinen turvallisuus tulisi kytkeä osaksi maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia menettelyitä ja puolustusministeriön kiinteistökaupan luvan myöntämisen edellytyksiä, raportissa todetaan.
Hankkeessa selvitettiin sitä, miten voimassa olevalla lainsäädännöllä voidaan turvata huoltovarmuuskriittistä toimintaa ja niihin liittyviä kiinteistöjä.
Huoltovarmuuden käsitteen sisältöä ja sitä kautta myöskään kriittistä kiinteistöomaisuutta ei ole raportin mukaan määritelty täysin tyhjentävästi. Lisäksi toimintaympäristö muuttuu nopeasti, sillä teknologian kehitys sekä turvallisuustilanteen ja kiinteistömarkkinoiden muutokset asettavat paineita valvonnan ylläpitämiselle.
Kuntien rooli nähdään raportissa merkittävänä, koska kunnilla on omistuksessaan huoltovarmuuden kannalta kriittistä kiinteistöomaisuutta ja niillä on vastuu alueidenkäytön suunnittelusta ja luvitusprosesseista. Toisaalta kuntien rooli nähtiin sikäli epämääräisenä, että niillä ei koettu olevan konkreettisia työkaluja tai velvoitteita valvonnan toteuttamiseksi.
Loppuraportti korostaa, että huoltovarmuus on tärkeä osa kansallista turvallisuutta. Hybridivaikuttamisen keinojen muuttuessa myös lainsäädännön kehityshankkeissa on huomioitava huoltovarmuus ja sen suojaaminen.
