Kun Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit kohtasivat heinäkuussa Helsingissä, Vladimir Putin näyttäytyi useimpien arvioiden mukaan huipputapaamisen voittajana.
Tosiasiasiallinen asetelma saattaa kuitenkin olla huomattavasti monimutkaisempi, tunnettu venäläinen politiikan tutkija Tatjana Stanovaja arvioi. Venäjän johto joutuu hänen mukaansa nyt ratkaisemaan, suhtautuako presidentti Donald Trumpiin täysimittaisena kumppanina, joka auttaisi normalisoimaan maiden tulehtuneet suhteet, vai pikemminkin välineenä, jonka avulla Kreml voi edistää omia ulkopoliittisia päämääriään.
– Kyse on kahdesta olennaisesti erilaisesta lähestymistavasta siihen, kuinka suhteita Washingtoniin tulisi rakentaa, Stanovaja kirjoittaa Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa.
Ensimmäinen lähestymistapa edellyttäisi hänen mukaansa sitä, että presidentti Trump aktiivisesti edistäisi Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenvälisten suhteiden normalisointia.
– Tämän lähestymistavan kannattajat – erityisesti diplomaattien piirissä – kokevat USA:n presidentin tarvitsevan aikaa voittaakseen venäjänvastaiset mielialat kotimaassa ja vahvistaakseen omaa asemaansa Yhdysvaltain hallinnossa.
Stanovaja sanoo tämän ryhmittymän laskevan sen varaan, että republikaanit onnistuvat säilyttämään enemmistönsä kongressin marraskuisissa välivaaleissa. Ajatuksena on, että republikaanienemmistö yhdessä talouskasvun kanssa riittäisi vakauttamaan Trumpin aseman.
– Jos niin tapahtuisi, Venäjä voisi neuvotella Trumpin kanssa uuden START-sopimuksen jatkamisesta, jakaa Syyrian ja keskustella Ukrainasta, hän sanoo.
Uusi START-sopimus (New START) on vuonna 2011 voimaan astunut Yhdysvaltain ja Venäjän välinen sopimus strategisten aseiden rajoittamisesta. Sopimuksen voimassaolo on päättymässä vuonna 2021, elleivät maat pääse yhteisymmärrykseen jatko-option soveltamisesta.
Elitti haluaa kaaosta Washingtoniin
Venäjän johdon vaihtoehtoinen lähestymistapa suhteessa Donald Trumpiin merkitsisi Stanovajan mukaan sitä, että häntä ei enää käsiteltäisi Yhdysvaltain ulkopolitiikan toteuttajana, vaan käsikassarana sen horjuttamiseksi.
– Osa Venäjä eliittiä – varsinkin siihen lukeutuvat turvallisuuspalvelujen edustajat – pitävät Trumpia poliittisena outsiderina, jota Yhdysvaltain poliittinen koneisto hylkii. Hän on sovelias instrumentti kylvämään kaaosta USA:n politiikkaan, testaamaan euroatlanttisen kumppanuussuhteen lujuutta ja lyömään säröjä lännen perinteiseen geopoliittiseen rintamaan.
Tämä Stanovajan konservatiiviseksi luonnehtima ryhmittymä ei hänen mukaansa luota sen enempää presidentti Trumpiin kuin mihinkään foorumiin, jonka luomiseen hän osallistuu.
– Heidän skeptisyytensä perustuu vakaaseen uskoon, että koko amerikkalainen järjestelmä pyrkii tuhoamaan Venäjän ja kaatamaan Putinin hallinnon. Heille huipputapaaminen oli vakavasti otettava voitto vain siksi, että se synnytti Yhdysvalloissa Trumpin mahdollista maanpetosta koskevan paniikkiaallon.
Kremlin konservatiivisella leirillä ei Stanovajan mukaan ole minkäänlaista aikomusta saavuttaa sopimuksia Yhdysvaltain kanssa. Se ei tavoittele myöskään kahdenvälisten suhteiden normalisointia, koska se olisi omiaan hankaloittamaan USA:n sisäisen sekasorron ruokkimista.
Kahdesta keskenään kamppailevasta lähestymistavasta voitolla on Stanovajan arvion mukaan se turvallisuuseliitin suosima linja, jossa Trumpiin suhtaudutaan nimenomaan kaaoksen synnyttämisen välineenä.
—
Lue myös: ”Vladimir Putinin hallinto on valmiimpi muutoksiin kuin koskaan”
