Poikkeuksellisen kevätlukukauden päätyttyä kesäkuu on käytetty opetusalalla sen suunnittelemiseen, miten varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset voivat toimia syksyllä, vaikka uusi koronakierros iskisikin päälle. Kevään kokemuksista on opittu ja monet eri tahot ovat selvittäneet muun muassa kyselyin, miten etäopetus on toiminut ja palaute on ollut se, että pääosin etäopetus sujui hyvin. On selvää, että ison digiloikan ottivat niin opettajat kuin oppilaatkin, mutta kaikilla oppiminen ei sujunut samalla tavalla.
Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimukseen vastanneista noin tuhannesta oppilaasta noin puolet koki koulunkäynnin etäopetuksessa vaativammaksi. Melkein saman verran koki oppineensa huonommin etäopetuksen aikana kuin normaalisti koulussa. Nämä oppilaat kokivat myös työmäärän kasvaneen, tehtävien vaikeutuneen ja opettajan tuen vähentyneen.
OAJ:n huhtikuiseen kyselyyn vastasi peräti 5500 opettajaa. Perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa joka viides opettaja kertoi, etteivät välineet mahdollista reaaliaikaista etäopetusta. Esimerkiksi perusopetuksessa työpuhelin on vain 44 prosentilla opettajista. Opettajat arvioivat, että poikkeusoloilla oli kielteinen vaikutus etenkin yksittäisten oppijoiden oppimiseen. Lähiopetuksen merkitys korostuu, koska perheiden tilanteissa ja oppijoiden itseohjautuvuudessa on suuria eroja. Ilman lisätukea vaikeudet tulevat vastaan myöhemmissä opinnoissa, mikä lisää syrjäytymisriskiä. Ammatillisessa koulutuksessa jäi paljon ammatillisia valmiuksia kokonaan oppimatta.
Etäopetukseen siirtyminen ei tapahtunut itsestään. Opettajien ja esimiesten työkuormitusta ovat kasvattaneet lisääntynyt suunnittelu, uusien välineiden käytön nopea opetteleminen, yksittäisille oppijoille annettavan kirjallisen palautteen määrän kasvu sekä valtava viestinnän määrä niin oppijoiden kuin vanhempienkin kanssa. Jälkimmäinen koskee erityisesti rehtoreita, joiden vastuu koko kouluyhteisöstä korostui.
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan enemmistö oppilaista, noin 70 prosenttia, oli käyttänyt omaa tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta. Koulun antamaa laitetta etäopetuksessa oli käyttänyt noin 40 prosenttia vastanneista oppilaista. Myös tämä on eriarvoistanut oppilaita.
Opettajan merkitystä korosti se, että selvityksen perusteella oppilaat ovat etäopetuksen aikana kokeneet eniten vaikutusta olleen oppimiseen ja hyvinvointiin sillä, millainen yhteys heillä on ollut opettajaansa. Koulun sosiaalisilla suhteilla on siis suuri merkitys oppilaan oppimiseen, oppimismotivaatioon ja hyvinvointiin.
Onkin perusteltua, että myös päättäjät ovat tehneet toimia, joilla syksyllä mahdollisesta uudesta korona-aallosta selvitään opetusalalla. Hallitus jakaa tukipakettina perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen yhteensä 84 miljoonaa euroa ja toiselle asteelle on myös jaossa tukea.
Perusopetuksessa rahaa voi hakea esimerkiksi tukiopetukseen tai osa-aikaiseen erityisopetukseen, jolla tuetaan niitä oppilaita, joiden oppimista poikkeusolot haittasivat. Kouluihin voidaan esimerkiksi palkata uusia erityisopettajia tai resurssiopettajia jakamaan ryhmiä. Rahaa voi hakea myös tukiopetustuntien systemaattisempaan antamiseen tai jakotunteihin, joilla suuria ryhmiä jaetaan pienemmiksi. Haku päättyi tänään 25.6.2020.
Varhaiskasvatuksessa oltiin lähiopetuksessa läpi koronakevään. OAJ:n tuoreen selvityksen mukaan silti vielä kesäkuun alussa lähes puolet opettajista kertoi, että siivousta ja puhtaanapitoa ei ole tehostettu. Elokuussa jokaisella lapsella on myös jälleen subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen ja yli kolmevuotiaiden ryhmäkokoja pienennetään. Monessa kunnassa näihin lakimuutoksiin on varauduttu heikosti ja niistä viestiminen perheille on laiminlyöty, mitä ei voi hyväksyä koronankaan varjolla.
Sivistysvaliokunta käsitteli vielä kesäkuussa lain, joka mahdollistaa koulujen sulkemiset, opettajien tai oppilaiden asettaminen karanteeniin sekä etäyhteyksin annettavan opetuksen järjestäminen ensi syksynä, jos tartuntatautilaki sitä vaatii. Valiokunta piti tärkeänä, että mahdollisissa tulevissa poikkeusjärjestelyissä turvataan kaikin tavoin oppilaiden yhdenvertaiset oikeudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen opettajan kanssa.
Tämä on tärkeä kannanotto. Siitä seuraa, ettei opettajan pidä joutua antamaan lähi- ja etäopetusta samanaikaisesti. On myös järkevää, että lakimuutos on väliaikainen.
On selvää, ettei lukuvuoden kahta viimeistä viikkoa opiskeltu opetussuunnitelman mukaisesti. Tilanteesta opittiin paljon, mutta syksyllä moni asia on toisin. Hygienia ynnä muut poikkeukselliset tilajärjestelyt olivat sellaisia, joita ei enää syksyllä voida noudattaa oppimisen kustannuksella. Ammatilliset oppilaitokset ja lukiot palannevat lähiopetukseen, eikä niiden tiloja ole enää perusopetuksen käytössä.
Toivottavasti koulutyö ja opiskelu päästään kuitenkin aloittamaan mahdollisimman normaalisti ja kevään aikana syntyneet oppimisen vajeet saadaan kurottua kiinni.
