Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kirjoittaa blogissaan EU:n elpymisrahastosta. Hän kysyy, onko enää järkeä edes pohtia sen hyväksymistä, kun ”Suomen saanto vain pienenee ja maksuosuus pysyy suurena”.
Eduskunta keskustelee tiistaina aiheesta jätetystä välikysymyksestä.
– Nyt pitääkin pohtia, onko tämä (Sanna) Marinin diili sellainen, että se kannattaisi tai pitäisi hyväksyä? Päivä päivältä se näyttää yhä enemmän sellaiselta, että ei. Minua on myös ihmetyttänyt se, että tämän kokonaisuuden kansallisessa valmistelussa ei ole mukana pidetty koko eduskuntaa. Näyttää siis siltä, että myös läpimenon ja vastuun kokonaisuudesta saa kantaa pesänjakajat, Timo Heinonen kirjoittaa.
– On vaikea löytää EU:ta hyvin tuntevaa poliitikkoa tai asiantuntijaa, joka ei näkisi elvytyspaketissa myös ongelmia, hän siteeraa kollegaansa Juhana Vartiaista.
Kokoomusedustaja kertaa rahaston tai välineen tai paketin historiaa viime kesältä. Pitkäksi venyneessä heinäkuisessa EU-maiden päämiesten tapaamisessa sovittiin massiivisesta 750 miljardin euron koronan elpymisvälineestä.
– Suomen puolesta paketin neuvotellut pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi, että neuvottelutulos on hyvä eli ”siinä ovat keskeisimmät tavoitteemme”. Suomi maksaisi elpymisrahastoon 6,6 miljardia ja saisi sitten takaisin 3,2 miljardia (nyt saanto sulannut jo 2,7 miljardiin). Lisäksi Marin otti suomalaisten veronmaksajien niskaan 13 miljardin kokonaisvastuut 750 miljardin paketista. Hyviä on siis monenlaisia.
– Vasemmistohallituksen puolueet taputtivat käsiään SDP:n johdolla ja juhlintaan yhtyivät myös keskustalaiset. Siis keskustan puolue-eliitti, mutta ei kenttä eikä kenttää kuunnellut kansanedustaja Hannu Hoskonen.
Heinosen mukaan ”tämän jälkeen hallituspuolueet SDP, keskusta, vasemmistoliitto, Vihreät ja RKP lähtivät ministerivetoisesti kiertämään maata ja ”jakamaan rahoja”. Rahaa tuntui olevan. Jotkut puhuivat, että nyt keskustalaiset ja demarit käyvät Suomen historian kalleinta kuntavaalikampanjaa ja vieläpä kuntalaisten eli suomalaisten rahoilla – velkarahoilla”.
19. tammikuuta 2021 valtiovarainministeriö kertoi, että 3,2 miljardin potti oli sulanut reiluun 2,7 miljardiin euroon.
– Keneltäköhän se on pois? Kenelle ministerit sen ehtivät jo maakuntakierroksellaan luvata?. Timo Heinonen kysyy.
– Mutta nyt siis Marinin hallituksen ja keskustan hehkuttama heinäkuun huippukokousdiili on sulanut muotoon Suomi maksaa edelleen 6,6 miljardia, mutta saa takaisin enää 3,2 miljardia. Itseasiassa nyt helmikuun puolivälissä saanto ei taida olla enää tätäkään?
Kansanedustajan mukaan ”EU ottaisi siis ensi kertaa vastoin omia perusopimuksiaan yhteistä velkaa – yhteisvastuullista velkaa, lisäksi EU ottaisi käyttöön yhteisiä EU:n veroja ja avaisi näin verotuksen tulppaa ja kasvattaisi edelleen EU:n jo muutenkin suurta budjettia. Kulmapultit natisevat sillä EU:n perussopimusten keskeinen periaatehan on ollut tähän asti, että jokainen EU-maa huolehtii omasta taloudestaan ja vastaa myös omista veloistaan. Ja toinenkin nurkka natisee sillä tähän asti on edellytetty, että EU:n oma talousarvio on tasapainossa eikä EU:n toimintaa rahoiteta velaksi”.
– Kokonaisuutena EU:n elpymisrahasto on siis kuin Pisan torni – kallellaan ja uhkana jatkuvasti se, että hämmästelty ja osan ihastelemakin torni joku päivä kaatuu. Kokonaisuus on siis täynnä perustavaa laatua olevia ongelmia EU-perussopimuksista lähtien aina meidän omaan perustuslakiimme asti.
