Kuntavaalien vaalipäivä on 18 huhtikuuta 2021. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Simon Elo: Kokoomus, SDP ja PS kisaavat vaalien ykkössijasta

Kirjoittaja esittelee analyysinsa maaliintulon järjestyksestä.

Kuntavaalipäivä on 18. huhtikuuta, jos se ei muutu koronakriisin vuoksi. Kuntavaalit käydään jokaisessa kunnassa sen omilla, paikallisesti puhuttelevilla aiheilla, mutta samaan aikaan käydään valtakunnallista keskustelua esimerkiksi television vaalitenteissä. Puolueiden välinen valtakunnallinen väittely vie kuntavaalit pois paikallisista kysymyksistä kohti puoluekannatuksen väliaikamittausta. Näin kuntavaaleilla on niin sanottua yleispoliittista merkitystä eli vaikutusta eduskuntavaaleihin 2023.

Esittelen analyysini eduskuntapuolueiden maaliintulojärjestyksestä kuntavaaleissa. Olen toiminut kaupunginvaltuutettuna kahden kauden ajan, mutta sitäkin enemmän arvioni kuntavaalituloksesta perustuu yleispoliittiseen kokemukseeni, vainuuni ja kannatusarvioihin.

1. Kokoomus

Kokoomus on ollut alavireessä puoluekannatusmittauksissa, mutta on syytä muistaa, että puolue on ollut valtakunnalliselta kannatukseltaan suurin kuntapuolue vuosina 2008, 2012 ja 2017. Puolueiden tilaamassa ei-julkisessa puoluebarometrissa mitataan puolueiden kannatuspotentiaalia. Tuoreimman puoluebarometrin vastaajista pääministeripuolue demarien äänestämistä pitää houkuttelevana 40 prosenttia, mutta kokoomus tulee jo toisena 33 prosentilla ja perussuomalaiset on kolmas 29 prosentilla. Näin ollen kokoomuksen kannatuspotentiaali on kuntavaaleissa vahvempi kuin puoluekannatusmittaukset antavat ymmärtää. Kun tähän yhdistää kokoomuksen aktiivisesti äänestävän ydinkannattajakunnan, joka asuu merkittäviltä osin kaupungeissa, on kokoomuksella vahva mahdollisuus kerätä suurin osuus kuntavaalien äänistä. Puheenjohtaja Petteri Orpolla on varmasti virtaa ja henkilökohtaista syytä taistella saadakseen kokoomukselle hyvän tuloksen kuntavaaleista.

2. Sosialidemokraatit

Sosialidemokraatit eli tuttavallisemmin demarit nauttivat pääministeripuolueen aseman ja Sanna Marinin onnistuneen esiintymisen tuomasta nosteesta. Demarit olivat kuntavaalien ykkönen vuonna 2004. Demarit näyttävät puolueena vahvemmalta kuin koskaan sitten Paavo Lipposen pääministeriaikojen. Maailma on kuitenkin muuttunut, sillä Lipposen aikaan puolueen hallussa oli pääministerin lisäksi myös presidentin ja ulkoministerin tehtävät. Vahva vire kyllä täyttää demarien ehdokaslistat kunnissa, mutta kannattajien heikompi äänestysaktiivisuus ja punavihreiden kilpailijoiden kaupungeissa riittävästi nakertama kannatus vievät demareilta kuntavaalien ykkössijan.

3. Perussuomalaiset

Joitakin vuosia sitten perussuomalaiset nousivat, kun demarit laskivat. Tällä hetkellä perussuomalaisten päävastustaja on keskusta. Maaseudulla perussuomalaisten ääni on Suomen maaseudun puolueelta lainattu, mutta kaupungeissa kädet ovat syvällä eurooppalaisessa oikeistopopulismissa. Puheenjohtaja Jussi Halla-aho hakee Helsingin pormestariksi samaan aikaan kun puolue kertoo olevansa maakuntien Suomen uusi takuumies. Ristiriitainen poliittinen linja annetaan oppositiopuolueelle herkästi anteeksi. Perussuomalaiset on valtakunnallisessa nosteessa, joten puolue nousee kuntavaaleissa pronssille, vaikka ehdokaslista on lukumäärältään muita kärkipuolueita heikompi.

4. Keskusta

Annika Saarikko on saanut keskustan kannatuskadon pysäytettyä, mutta nousu odottaa itseään ja kuntavaalit tulevat pian. Puoluebarometrissa vain 20 prosenttia vastaajista pitää keskustan äänestämistä houkuttelevana. Keskustalla on vyöllään neljät peräkkäiset tappiolliset vaalit ja paikka vasemmistolaisena pidetyssä hallituksessa. Suomen valtiontaloutta sopeuttaneen Juha Sipilän kauden jälkeen on vaikeaa työntää sormensa uskottavasti punamultaan. Keskustan kuntakoneisto ei ole takavuosien loistossaan, mutta pystyy yhä saamaan riittävästi ehdokkaita riittävän useaan kuntaan, mikä varmistaa kohtuullisen tuloksen kuntavaaleissa. Perussuomalaisten kannatuksen kasvu tulee perinteisesti keskustalle vahvoilta maaseutualueilta, minkä vuoksi keskusta jää kuntavaaleissa perussuomalaisten taakse. Nähtäväksi jää, että mikä on keskustan kuntavaalitappion yleispoliittinen vaikutus.

5. Vihreät

Vihreiden ongelma kuntavaaleissa on ulkoministeri Pekka Haavisto. Tavallisesti ulkoministerin tekemisillä ei olisi kuntavaaleihin tuon taivaallista vaikutusta, mutta Haavisto on vihreiden kannatukselle puheenjohtaja Maria Ohisaloa merkittävämpi henkilö, joten Haaviston kompurointi Al-Holin leiriin liittyvässä päätöksenteossa heikentää jopa vihreiden kuntavaalikannatusta. On syytä epäillä, että vihreät menettää kaupungeissa ääniä vasemmistoliitolle ja pienemmissä kunnissa erityisesti demareille. Vihreiden vahvuus lepää suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, Espoossa ja Turussa, minkä turvin vihreät voittavat koko maan äänissä mitattuna punavihreän kilpakumppaninsa vasemmistoliiton. Vihreät laittavat toivonsa siihen, että kokoomuksen Jan Vapaavuoren jääminen pois Helsingin pormestarikisasta toisi vihreille lohdutuspalkinnon, pääkaupungin pormestarin paikan.

6. Vasemmistoliitto

Puheenjohtaja Li Andersson on yksi suosituimmista puoluejohtajista, mutta vasemmistoliiton aina kulman takana oleva kannatusnousu ei koskaan toteudu. Vaikuttaa siltä, että suomalaiset voivat pitää sosialisteista, mutta eivät niinkään sosialismista. Vasemmistoliiton kuntavaalitulosta heikentää myös demareita ja jopa vihreitä heikompi puoluekoneisto. Lapissa tosin korpikommunismi elää ja voi hyvin. On mielenkiintoista nähdä, että hyväksyvätkö vasemmistoliittolaiset jälleen pettymyksen ja tyytyvätkö he odottamaan puolueelle nostetta, joka on aivan kulman takana?

7. Ruotsalainen kansanpuolue

Ruotsalainen kansanpuolue eli tuttavallisemmin Rkp on voimakas kuntapuolue länsirannikon ruotsinkielisissä kunnissa ja vähintään keskisuuri kuntapuolue Uudellamaalla. Rkp kuitenkin häviää ehdokasasettelussa muualla maassa, mikä tekee Rkp:lle mahdottomaksi nousta valtakunnallisesti merkittäväksi kuntapuolueeksi. Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson on luotettu asiaosaaja ja suosittu puolueen kannattajien keskuudessa, mutta ei ole vaikuttanut pyrkivän laajentamaan puolueen kannattajakuntaa suomenkielisten keskuudessa aiemman puheenjohtajan Carl Haglundin tavoin. Rkp tekee tutun ja turvallisen kuntavaalituloksen, joka varmistaa puolueen aseman länsirannikolla ja Uudellamaalla.

8. Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraatit eli tuttavallisemmin KD on tietoisesti vahvistanut imagoaan EU-kriittisenä puolueena, mikä on ollut luontevaa europarlamentaarikkona toimineelle puheenjohtaja Sari Essayahille. KD on ollut vuosikausia samassa tilanteessa kuin vasemmistoliitto eli puolueen puheenjohtaja on puoluettaan suositumpi. KD:n kannatuksen kulta-aikaa oli 2000-luvun alku, jolloin puoluetta johti selkeästi oikeistolainen Bjarne Kallis. KD:n kannatus ei ole noussut Kalliksen aikaiselle tasolle. KD näyttää viime vuosina lähentyneen perussuomalaisia, mutta on epäselvää, että onko linjaveto Essayahin vai puolueväen päätös. KD erottuu arvopuolueena kilpailijoistaan ja saanee kuntavaaleihin yhtä paljon ehdokkaita kuin viimeksi, jolloin kuntavaalitulos on todennäköisesti suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten. On mielenkiintoista nähdä, että minkä suunnan KD lähivuosina valitsee: rakentavaa EU-kriittisyyttä vai hajottavaa EU-vastaisuutta?

Simon Elo

Simon Elo

Simon Elo on kokoomuksen Espoon kaupunginvaltuutettu ja sinisten eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt