Kiina on allekirjoittanut pappisjohtoisen Iranin kanssa yhteistyöasiakirjan 25 vuodeksi. Sopimus muistuttaa Suomen ja Neuvostoliiton YYA-sopimusta eli se kattaa ulottuvuudet taloudesta turvallisuuteen. Kiina ei ole antanut Iranille lupaa julkaista sopimuksen yksityiskohtia.
Sopimuksesta kuitenkin tiedetään, että Iranin ja Kiinan pitkän yhteistyösopimuksen arvo on noin 400 miljardia dollaria. Sopimus pitää sisällään investointeja Iranin energiasektoriin ja infrastruktuuriin, maatalousyhteistyötä sekä kulttuurillista ja akateemista yhteistyötä.
Sopimuksessa on lisäksi sotilaallinen ja teleliikenneulottuvuus, mitä Iranin oppositio on erityisesti kritisoinut. Iran ja
Kiina suunnittelevat yhteisiä sotaharjoituksia ja turvallisuuspalvelujen yhä tiiviimpää tietojenvaihtoa.
On myös viitteitä, että Kiinalla olisi sopimuksen mukaan oikeus tuoda joukkoja Iraniin. Tässä sotilaallisessa yhteistyössä Venäjä on myös mukana.
Kuin Venäjän ja Persian liitto
Iranin ja Kiinan sopimus muistuttaa Turkmantsain kaksiosaista rauhansopimusta, mikä solmittiin Venäjän ja Persian välillä.
Ensimmäinen sopimus solmittiin vuonna 1813 Gulestanissa. Venäjä sai sopimuksen mukaan Persialta Jerevanin ja Nahitsevanin kunnat, armenialaiset saivat muuttaa Venäjälle sekä Venäjä sai yksinomaisen oikeuden pitää sotalaivastonsa Kaspianmerellä.
Lisäksi Persia joutui maksamaan Venäjälle suuren sotakorvauksen. Toisessa sopimuksessa helmikuussa 1828 Persia menetti Armenian ja kaikki alueet Araksjoen pohjoispuolelta. Lisäksi sopimukseen kuului 20 miljoonan ruplan sotakorvaukset ja toimintavapaus venäläisille kauppiaille Persiassa.
Myöhemmin muut Euroopan valtiot vaativat samantapaisia etuoikeuksia itselleen, mikä heikensi Persian suvereniteettia. Nyt mediassa puhutaan siitä, että Iran on solminut kolmannen Turkmantsain sopimuksen Kiinan kanssa.
Lähi-idän voimasuhteet muuttumassa
Natolta ja EU:lta puuttuu tällä hetkellä selkeä Iran-strategia. Vuosina 2016 ja 2017 EU:n ja Naton julistuksilla on pantu vireille 74 konkreettista toimenpidettä kattaen laajasti erilaisia puolustuskokonaisuuksia, mutta mitään konkreettista ei olla saavutettu.
Toisaalta Natoon kohdistuneet epävarmuudet ovat lisänneet äänenpainoja EU:n oman ulko- ja turvallisuuspoliittisen kyvykkyyden ja strategisen autonomian vahvistamiseksi. Jos EU haluaa vaikuttaa Lähi-idässä, sen tulisi ottaa vahvempaa roolia Natossa.
Lähi-idässä ISIS-kalifaatti on mennyttä, mutta jihadistijärjestö voi vielä nousta, koska sillä arvioidaan olevan 10 000 kannattajaa Irakissa ja Syyriassa. Turkki on Recep Tayyip Erdoğanin johdolla etääntynyt demokratiasta samalla, kun se ruokkii selkkauksia muun muassa Libyassa.
Yhdysvallat vetäytyy Afganistanista, joka on sisällissodan partaalla. Strategisesti Afganistan on tärkeä maa Kiinalle ja sen vaikutusvalta tulee kasvamaan, kun Yhdysvallat vetäytyy Afganistanista syyskuussa 2021.
Samalla Kiina ja Venäjä kasvattavat vaikutusvaltaansa alueella. Kiinalla ei ole siirtomaaperinnettä Lähi-idässä ja siksi sen on helpompaa tehdä yhteistyötä alueen maiden kanssa. Kiinalla on paitsi hyvät suhteet arabiamaailmaan, mutta myös toimivat suhteet Israelin, Turkin ja Iranin kanssa. Iranilla on maailmassa Venäjän jälkeen toiseksi eniten naapureita, ja siksi se on Kiinan silkkitiehankkeessa tärkeä kauttakulkumaa.
Toimittaja: Bijan Rezai Jahrami
