Vallankaappauksen jälkeen moni arvioi Kiinan tukevan sotilasjunttaa, kun maan virallinen uutistoimisto Xinhuakin kertoi kaappauksessa olleen kyse vain Myanmarin hallitusta koskevasta uudelleen järjestelystä.
Yhdessä Venäjän kanssa Kiina esti maailmanjärjestö YK:n vallankaappauksen tuomitsevan päätöksen hyväksymisen. Vain pari päivää tämän jälkeen Kiinan kanta muuttui. Sen tukemana turvaneuvosto julisti olevansa vakavasti huolissaan sotilasjuntan julistamasta hätätilasta ja vaati junttaa vapauttamaan kaikki polittiset vangit .
Yangoonissa ja muissa suurissa kaupungeissa myös Kiinasta tulleet tehtaanjohtajat ja työntekijät joutuivat olemaan vaaralle alttiina, kun armeija jahtasi demokratian paluuta vaativia mielenosoittajia. Se ei kuitenkaan ollut syy Kiinan mielenmuutokselle.
Kokoerosta huolimatta Kiinan ja Burma-Myanmarin naapuruussuhdetta ei ole voinut pelkistää isäntä-palvelija asetelmaksi.
Burman itsenäistyttyä toisen maailmansodan jälkeen maat tulivat hyvin toimeen ja hyväksyivät yksituumaisesti myös rajasopimuksen.
1960-luvulle tultaessa välit kiristyivät kun Kiinassa alkoi Mao Tsetungin johtama kulttuurivallankumous, jolloin Kiina yritti viedä kommunismiaan naapurimaihin ja ryhtyi tukemaan silloisen Burman kommunistipuoluetta.
Kun Mao Tsetungin tukijat kukistettiin ja Kiinan johtoon nousi Deng Xiaoping, suhteita alkoi määrittelemään maiden välinen kauppa. Kiina toimi myös Burmassa vallan ottaneen armeijan pääasiallisena aseistajana.Tämä kasvatti Kiinan epäsuosiota burmalaisten enemmistön keskuudessa.
Tatmadaw nimellä tunnetun armeijan kaapattua uudelleen vallan helmikuussa, syyttivät monet demokratian puolesta mieltään osoittaneet Kiinaa autoritaarisesti johtavan kommunistipuolueen olevan kaappauksen takapiruna.
Vuoden 2015 vapaissa vaaleissa Myanmarin johtoon noussut Aung San Suu Kyi oli kuitenkin osoittautunut Kiinalle luotettavaksi kumppaniksi. Rauhannobelisti ei antanut myöskään äänekkäitä lausuntoja Kiinan ihmisoikeustilanteesta. Myanmarissakin armeija jahtasi ja lahtasi valtiokanslerin suostumuksella muslimeita ja Suu Kyin kansansuosio auttoi pitämään kiinalaisvastaisia mielialoja piilossa.
Vuodesta 2015 alkaneen demokratian aikana Kiinan isoja voimalaitoksiin ja mineraaleihin liittyviä investointisopimuksia on peruttu. Myanmarin vähemmistökansat ja burmalaisten enemmistö ovat niitä ympäristöön ja vaikutusvaltaan littyvistä syistä vastustaneet.
Tästä huolimatta Kiina tarvitsee Silkkitieksi kutsutulle suurelle hankkeelleen ja sen vaatimille kuljetusreiteille ja satamille vakaan tuen Myanmarista. Kiinan johto ei voi luottaa Tatmadawn vallan tulevaan vakauteen. Se tietää ettei armeija saa koskaan Myanmarissa enemmistön tukea.
Sotilasjuntan vastaisten pakotteiden asettaminen jää kuitenkin lännen ja muun maailman demokraattisten valtioiden tehtäväksi. Niille Xi Jinpingin johtama Kiina tuskin tulee tukeaan antamaan.
