Ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain noin 24 kiloa per asukas. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Lenita Toivakka: Kestävä kulutus on tätä päivää

Huomasitko, että tällä viikolla vietettiin maailman ruokapäivää?

Päivä muistutti teemoillaan paitsi ruuan saamisen tärkeydestä, myös ruuan merkityksestä ilmastonmuutoksen jarruttamisessa. Ruokatuotanto paitsi on tärkeä osa kestävää yhteiskuntaa, myös tuottaa merkittävän siivun maailman ilmastopäästöistä.

Kaksi viikkoa sitten julkaistu IPCC:n varsin vakavia tulevaisuuskuvia ennakoinut ilmastonmuutosraportti laukaisi myös meillä Suomessa aiempaa vilkkaamman ja todella tarpeellisen keskustelun ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta. Toimia ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi vaaditaan entistä vahvemmalla rintamalla. Hyvä niin, sillä Suomella on meillä paljon petrattavaa.

Esimerkiksi ruokahävikkiä syntyy Suomessa vuosittain noin 24 kiloa per asukas ja noin kolmannes tästä hävikistä syntyy kotitalouksissa. Asumisen ja liikenteen jälkeen suurin päästöjen aiheuttaja on ruokatuotanto.

Ruokahävikin suhteen Suomen ulkopuolella tilanne on vielä huonompi. Maailmassa ruuasta noin kolmannes heitetään pois. Se on tarpeetonta haaskausta, joka paitsi kuormittaa ympäristöä, myös on taloudellinen menetys kaikille tuotantoketjussa mukana oleville. Ruokahävikin pienentäminen on elintärkeää ruokatuotannon päästöjen vähentämiseksi.

Ruoka on poikkileikkaava teema useille YK:n kestävän kehityksen agenda 2030:n tavoitteista. Tavoite numero kaksi on poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta. Suomessa taas kehityspolitiikan pääteemoista neljäs sisältää ruokaturvan, veden ja energian saatavuuden sekä luonnonvarojen kestävän käytön. Lähellä oleva, puhdas ja ympäristöystävällinen ruokatuotanto on tehokas tuki hyvinvoinnille ja toimeentulolle.

Maailman väestöstä noin 70 prosenttia elää maaseudulla. Merkitystä ilmastonmuutoksella ja sen vaikutuksilla ruokatuotantoon on erityisesti kehitysmaiden naisiin, jotka useimmiten vastaavat ruoka-, vesi- ja energiahuollosta.

Ilmastonmuutoksen myötä viljelyskelvottomiksi kuivuvien alueiden ja sään lisääntyvien ääri-ilmiöiden takia ruokavarmuuden takaaminen tulee nousemaan yhä tärkeämpään rooliin kehityspolitiikassa. Kuivuus, ruokaturvan heikkeneminen ja sitä seuraavat kriisit ja konfliktit ovat valitettavan helposti toteutuva tapahtumaketju. Sama toimii myös toisinpäin, kriisi- ja konflikti-alueilla ruoka- ja vesivarmuus kärsii.

Globaaleihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä ratkaisuita. On kuitenkin selvää, että ruokatuotanto ja ilmasto ovat tiukasti toisissaan kiinni. Vastuu ruokatuotannon ympäristöteoista on etenkin kuluttajilla ja kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttavilla yrityksillä. Kestävä kulutus on tätä päivää.

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka

Lenita Toivakka (kok.) on kansanedustaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt