Väestön ikääntyminen on luomassa Suomen eläkejärjestelmälle kovaa painetta tulevien vuosikymmenten aikana.
Eläketurvakeskus ETK:n johtaja Jaakko Kiander arvioi SuomiAreenassa, että järjestelmä ei ole kuitenkaan vielä kriisissä. Rahoitustaso näyttää hyvältä ainakin seuraavien 20 vuoden osalta.
– Kyseessä on globaali ilmiö, joka koettelee monien maiden sosiaaliturvajärjestelmiä. Mielestäni Suomessa on varauduttu keskimääräistä paremmin, Kiander sanoi.
– Tämähän ei ole mikään yllätys, sillä asiaa on odotettu ainakin 40 vuotta.
Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan nyt tapahtuvilla syntyvyyden muutoksilla on vain vähän vaikutusta työeläkkeiden rahoitukseen 2040-luvulla. Syntyvyyden laskun tai nousun merkitys on kuitenkin hyvin suuri 2060-luvulla.
Odotetun elinajan ja nettomaahanmuuton mahdolliset muutokset alkavat vaikuttaa tilanteeseen 2040-luvulla. Jos maahanmuutto kohentaa Suomen työllisyyttä ennakoitua enemmän, auttaisi se rahoittamaan eläkkeitä vuosisadan puolivälin jälkeen.
– Koronaepisodi kertoo, että elinajan piteneminen ei ole ihan automaattista. Joissain maissa se kääntyi pandemian myötä lievään laskuun, Jaakko Kiander huomautti.
Kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee
Kianderin mukaan monessa maassa on havahduttu siihen, että nuoret ikäluokat ovat liian pieniä. Asiaan vaikuttaminen on kuitenkin käytännössä vaikeaa.
Hän arvioi, että nettomaahanmuuton kasvattaminen käy jatkossa yhä haastavammaksi kansainvälisen kilpailun myötä.
– Olemme kohta tilanteessa, jossa lähes kaikki maat haluavat saada hyviä, koulutettuja maahanmuuttajia omille työmarkkinoilleen. Tässä tulee globaali kilpailu maahanmuuttajista, Jaakko Kiander totesi.
Suomen eläkejärjestelmän rahoitus perustuu palkkasumman ja työllisyyden määrittämiin eläkemaksuihin ja eläkerahastoista saataviin tuottoihin. Rahoitusaste on noin 30 prosentin luokkaa.
– Tämä tarkoittaa, että sijoitustuotot ovat meille aika tärkeitä, Kiander sanoi.
