SuomiAreenassa keskusteltiin maanantaina varusmiespalveluksesta ja tasa-arvosta.
– Perustuslaki on hyvin yksiselitteinen. Siinä sanotaan, että jokainen on maanpuolustusvelvollinen. Tästä on sitten johdettu miesten yleinen asevelvollisuus, puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) sanoi Varusmiespalvelus 2030 -keskustelutilaisuudessa.
Naiset eivät ole asevelvollisia, mutta voivat hakeutua asepalvelukseen vapaaehtoisina.
Puolustusministeri Niinistön mukaan kutsunnat voidaan hyvinkin määrätä molemmille sukupuolille, jos se katsotaan tasa-arvon kannalta tarpeelliseksi.
– Mutta se pitää muistaa, että tasa-arvolla ei tätä maata puolusteta. Ei pidä sekoittaa maanpuolustusta ja tasa-arvoa keskenään.
– Tasa-arvo on kannatettava asia, mutta on tärkeää, että meillä on mahdollisimman tehokas puolustus, jossa jokaiselle kyllä löytyy tehtävä.
Ministeri Niinistön mielestä nämä ovat isoja kysymyksiä, eivätkä ne ratkea hetkessä. Hänen mukaansa tätä varten tarvitaan parlamentaarista komiteatyöskentelyä.
– Seuraavissa eduskuntavaaleissa varmasti jokainen kynnelle kykenevä poliittinen ryhmittymä ottaa jotain kantaa näihin kysymyksiin.
– Kenties seuraavissa hallitusneuvotteluissa jotain linjataan. Jos pitäisi veikata, niin se olisi kutsunnat – se ulotettaisiin koskemaan myös naispuolista ikäluokkaa.
Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa on sitä mieltä, että kaikkia suomalaisia tarvitaan myös poikkeusoloissa tekemään yhteistä ja turvallista Suomea.
– Itse näen niin, että sotilaallisen maanpuolustuksen lohko tässä kokonaisturvallisuudessa on aika hyvällä mallilla nyt, eversti Kalliomaa totesi.
Se ei hänen mukaansa ole pois muiden turvallisuusjärjestelyjen toimeenpanosta. Kaikki keskustelu kutsuntojen kehittämisestä tai kansalaispalveluksesta rakentaa isompaa kuvaa.
– Olen sitä mieltä, että on olemassa yhteiskunnallisia asioita, joista tasa-arvokeskustelu voidaan kytkeä pois. Kuten ministeri Niinistö sanoi, niin tämä ei ole tasa-arvokysymys.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) katsoo, että varusmiespalveluksen suorittava henkilö on eriarvoisessa asemassa siviilipalveluksen suorittavaan henkilöön nähden.
Kanervan mukaan siviilipalveluksen voi suorittaa esimerkiksi yliopistossa ja edesauttaa siten omia opintojaan.
– Tämä on todella suuri etu verrattuna siihen kaveriin, joka on ollut suorittamassa varusmiespalvelustaan.
– Tämä ei voi olla perustaltaan oikein, että jäämällä sivariksi hyötyy enemmän asevelvollisuuden täyttämisen jälkeisessä elämänvaiheessa, Kanerva totesi.
