Nyt käytössä oleva junien kulkua turvaava järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa. Selvityksen toteuttajat ehdottavat, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulunvalvontajärjestelmän.
Selvityksen mukaan uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaisi ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla.
– Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenisivät. Uusi teknologia sujuvoittaisi liikennettä koko Suomen rataverkolla ja erityisesti alueilla, joilla on suuret matkustajamäärät, liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa luvataan.
Lähes koko Suomen rataverkko on varustettu junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa, jonka takia valmistautuminen uuden teknologian käyttöönottoon on aloitettava heti.
Lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomen siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta vähintään TEN-T-ydinverkon osalta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). ERTMS-järjestelmä on keskeinen vaatimus esimerkiksi Suomirata ja Turun tunnin juna -hankkeissa.
– On tärkeää, että panostamme raideliikenteen digitalisaatioon, joka sekä parantaa palvelua että mahdollistaa tiheämmät vuorot. Uusi järjestelmä on myös välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).
Päätös korvaavasta järjestelmästä tarvitaan pian.
– Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä on tulevaisuuden ratkaisu ja sen hyödyt ovat merkittävät. Nyt linjaamme rautateiden tulevaisuutta ja varmistamme Suomelle parhaan mahdollisen ratkaisun, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
Selvityksen alustavien kustannusarvioiden mukaan, modernin radiopohjaisen kulunvalvonnan nykyiset investointikustannukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Rahoitusvaihtoehtoja on useita. Selvityksen mukaan eri rahoitusmalleja on tarkasteltava kriittisesti, jotta järjestelmän jatkuvuus ja kustannustehokkuus turvataan.
Selvitystyön ovat toteuttaneet liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Traffic Management Finland Oy, Finrail Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Helsingin seudun liikenne.
Digirata-hanke jatkuu kevääseen 2021 asti ja sitä ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä.
