X
SULJE MAINOS
Iranin uskonnolliseen johtaja, ajatollah Ali Khamenei. (Photo by KHAMENEI.IR/AFP/LEHTIKUVA)

Iranin vesikriisi – onko teokratia kaatumassa?

Islamilainen tasavalta on kriisissä.

Iranissa on viime viikkoina ollut vesikriisi. Mielenosoitukset veden puutteen vuoksi on levinnyt Khuzestanista maan pääkaupunki Teheraniin. Myöskään kuolonuhreilta ei ole vältytty.

Persianlahden pohjukassa Irakin vastaisella rajalla sijaitseva Khuzestan on kärsinyt vakavasta vedenpuutteesta. Mielenosoittajat ovat lähteneet kaduille ilmaisemaan tyytymättömyyttä hallintoa kohtaan. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin kahdeksan ihmistä on menehtynyt mielenosoituksissa, mukaan lukien lapsi. Myös yksi poliisi on saanut surmansa yhteenotoissa. Hallinto on mielenosoitusten aikana katkaissut internetin pois käytöstä.

Omavaraisuuspolitiikalla, huonolla vesihallinnoinnilla ja ilmastonmuutoksella Iran on ajautunut vakavaan vesikriisiin. Iran on jo valmiiksi kuivaa tai puolikuivaa aluetta. 1990-luvulla Akbar Hasemi Rafsanjanin presidenttikaudella Iran rakensi patoja, mutta padot rakennettiin vääriin paikkoihin, mikä lisäsi entisestään kuivuutta.

Iran on valtiomuodoltaan teokratia eikä maassa harjoiteta markkinataloutta. Iranissa julkisista hankinnoista puuttuu kilpailutus. Tämä on johtanut siihen, ettei patoja olla rakennettu oikeille paikoille. Räikein esimerkki Iranin talousjärjestelmästä on se, että konkurssin tehnyt luonnollinen henkilö voi saada oikeudessa elinkautisen vankeusrangaistuksen.

Presidentti Hassan Rouhanin mukaan maataloussektorin omavaraisuusaste on johtanut Iranissa vesikriisiin. Esimerkiksi Iranin luoteisosassa sijaitseva Urmia-suolajärvi on lähes kokonaan kuivunut veden väärinkäytön vuoksi.

Vuoden 2018 jälkeen Iranissa on pidätetty ja vangittu yli kymmenen ympäristönsuojelijaa. Hallinto näkee ympäristönsuojelijat vakavana uhkana sen olemassaololle. Usein ympäristönsuojelijoita syytetään kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.

Israel on maailman parhaimmistoa ratkaisemaan vesikriisi, mutta se on myös islamilaisen tasavallan arkkivihollinen. Israel on vastakkain asettelusta huolimatta tarjoutunut auttamaan Iranin hallintoa vesikriisin ratkaisemisessa.

Islamilainen tasavalta kriisissä

Iranissa järjestelmä on henkisesti kaatunut ja tällä hetkellä eletään stagnaation aikakautta. Laajoja mielenosoituksia nähtiin taloudellisten ongelmien ja perusoikeuksien puutteen vuoksi kymmenissä kaupungeissa vuosina 2018 ja 2019, jolloin iskulauseet olivat shaahi myönteisiä. Nuori sukupolvi romantisoi shaahin aikakautta, jolloin Iranista oli kasvamassa salonkikelpoinen suurvalta.

The Armed Conflict Location & Event Data Project ACLED:n tietojen mukaan tämän vuoden maaliskuun alun jälkeen vesimielenosoituksia on ollut ainakin Isfahanin, Khuzestanin, Chaharmahalin ja Bakhtiarin sekä Kohgiluyehin ja Buyer Ahmadin maakunnissa.

Tällä viikolla myös Iranin luoteisosassa Azarbaidzanissa ja Kurdistanissa on ollut hallinnon vastaisia mielenosoituksia. Mielenosoitukset on tukahdutettu väkivaltaisesti. Lisäksi mielenosoitukset ovat levinneet Isfahaniin, Busheriin ja Lorestaniin sekä pääkaupunki Teheraniin.

Mielenosoituksissa iskulauseet ovat kohdistuneet maan uskonnolliseen johtajaan, ajatollah Ali Khameneiin sekä islamilaisen hallinnon ulkopolitiikkaan, jonka ytimenä on levittää islamilaista ideologiaa naapurimaihin.

Iranin hallinnolla on todellinen kriisi käsillä, sillä ilman vesikriisin ratkaisemista mielenosoitukset varmasti jatkuvat. Iran saa elokuussa uuden oikeuslaitoksen johtajan ja uuden presidentin, kun kesäkuussa vaalit voittanut Ebrahim Raisi aloittaa virassaan elokuun alussa.

Vesikriisi, 48 prosentin inflaatio ja 25 prosentin työttömyysaste sekä talouspakotteet eivät ole helppo paikka maan johdolle. Vesikriisistä on puhuttu mediassa kymmenen vuotta, mutta nyt kriisi on konkretisoitunut mielenosoitusten muodossa, eikä maan johdolla ole työkaluja ratkaista sitä.

BIJAN REZAI JAHROMI

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt