Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen ilmoitti keskiviikkona luopuvansa nykyisestä paikastaan ja palaavansa eduskuntaan kesäkuussa. Päätös on osoittautunut juridisesti monimutkaiseksi.
– Tämä on ensimmäinen kerta, kun EU-parlamentaarikko haluaa palata kesken kauden eduskuntaan. Ei ole ihan selkeää, onko lainsäätäjä tarkoittanut, että se olisi mahdollista, eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola sanoo Helsingin Sanomille.
– Asiaa selvittää eduskunnan virkamieskunta. Tarvittaessa käännymme valtiosääntöasiantuntijoiden puoleen.
Perustuslain 28. pykälä säätelee kansanedustajan toimen keskeytymistä, jos tämä lähtee EU-parlamenttiin.
Pykälän mukaan ”edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Edustajantointa hoitaa tänä aikana hänen varaedustajansa.”
Väyrynen tuli valituksi sekä vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa että vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän otti kansanedustajapaikan vastaan, mutta keskeytti heti toimensa.
Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi torstaina harkitsevansa Väyrysen valtakirjan riitauttamista oikeudessa.
– Eduskunnan työjärjestyksessä ei todeta yhtään mitään siitä mitä tapahtuu, jos Väyrynen jättää europarlamentaarikon tehtävänsä vapaaehtoisesti. Muutenkin työjärjestys on laadittu vaaleja eikä yksittäisten poliitikkojen päähänpistoja ajatellen, Kärnä toteaa.
– Työjärjestyksen sanamuodot tukevat kuitenkin tulkintaa siitä, että Väyrysen voi olla mahdotonta palata. Eduskunnan työjärjestys ei myöskään totea yhtään mitään siitä, kuinka oma edustajantoimen hoitamiseni voisi edes keskeytyä.
