Hämeen ja Pirkanmaan kansanedustajat kertovat Hämeen Sanomien uutisessa vievänsä Tampereen ja Riihimäen välistä lisäraiteen vauhdilla eteenpäin ympäri Hämettä. Sitova lupaus kolmannesta lisäraiteesta aiotaan saada seuraavaan hallitusohjelmaan.
– Rata palvelee Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan lisäksi erityisesti Pohjanmaan, Satakunnan, Oulun ja Keski-Suomen raiteita. Kyse on Suomen radasta, kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen toteaa Hämeen Sanomille.
Valiokunnassa pääradan puolesta ovat ilmoittaneet taistelevansa kokoomusedustajat Timo Heinonen ja Pauli Kiuru. Myös Sanni Grahn-Laasonen kertoo olleensa mukana vaikuttamassa asian etenemiseen. Hän painottaa, että nopea rata on Hämeen kohtalonkysymys.
Pääradan rakentaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Vaikka radalle myönnettäisiin kahdeksan miljoonan euron suuruinen yleissuunnitteluraha, ei CEF-rahoituksen saaminen Euroopan unionilta kuitenkaan ole läpihuutojuttu. Se edellyttää EU:n vakuuttamisen lisäksi sitä, että Suomessa on meneillään tukikelpoisia hankkeita, joille on myönnetty kansallinen rahoitus EU-rahoituksen jaon kannalta optimaalisessa aikataulussa.
Hämeenlinnalainen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kehottaa kansanedustajia keskittymään rataverkon takana piilevään isompaan kuvaan. Hänen mukaansa EU-rahoituksen hakeminen pitää ehdottomasti kytkeä EU:n ilmasto- ja päätavoitteisiin sekä koko Euroopan strategisen raideinfran kehittämiseen.
– Kolmosraiteen tarve liittyy tähän laajempaan kokonaisuuteen. Muuta Eurooppaa ei kiinnosta yhtään, kuinka usein junat pysähtyvät Hämeenlinnassa, hän huomauttaa.
Ilmastoherätys ja kovat päästötavoitteet eivät kuitenkaan takaa, että rahaa irtoaisi helposti, Pietikäinen arvioi.
– Voimakas lobbaus puuttuu, ja jäsenmaissa ajatellaan näitä asioita yleensä vain paikallisesta näkökulmasta.
Rahan saaminen vaatii Pietikäisen mukaan joka tapauksessa aktiivisuutta ja sitkeyttä.
– Kukaan ei soita EU:sta ja kysy, haluatteko rahaa, hän kuittaa.
Nykyisellä aikataululla kolmas lisäraide voisi toteutua aikaisintaan 2030-luvulla.
