Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti puoliväliriihessään, että valtiontalouden kehykset ylitetään ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja 500 miljoonalla eurolla vielä sitä seuraavana vuonna 2023.
Paitsi että hallitus on päättänyt rikkoa seuraavien vuosien kehykset ennenkuulumattomalla tavalla, se käyttää lisäksi ensi vuonna 500 miljoonaa euroa kertaluonteisiin menoihin hallitusohjelmassa sovitun poikkeusolojen mekanismin perusteella. Nämäkin rahat on jo kohdennettu.
Hallitus käyttää rahaa muun muassa sote-uudistuksen ICT-kustannuksiin, rahapelitoiminnan tuottojen vähenemisen kompensointiin, energiaintensiivisten yritysten sähköistämistukeen, kuntien peruspalveluiden valtionosuuksien korottamiseen ja EU:n jäsenmaksun nousuun.
Lisäksi hallitus on päättänyt, että koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset, kuten rokotteet ja testaus, katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021-2023. Esimerkiksi tälle vuodelle rokotteisiin on budjetoitu 31 miljoonaa euroa.
Näin ollen hallitus käyttää ensi vuonna kehyskorotus ja poikkeusolojen mekanismi yhteen laskettuna 1,4 miljardia euroa enemmän rahaa kuin valtiontalouden kehyksissä vuonna 2019 sovittiin. Lisäksi kehyksen ulkopuolelta rahoitetaan vielä koronaan liittyviä menoja.
Suurimmat leikkaukset liikenne- ja viestintäministeriölle
Vuoden 2023 osalta kehykset ylittyvät hallituksen kertomalla 500 miljoonalla eurolla ja lisäksi koronaan liittyvät menot voidaan silloinkin rahoittaa kehyksen ulkopuolelta.
Vuonna 2023 kehykset olisivat ylittyneet 870 miljoonalla eurolla, ellei hallitus olisi päättänyt tehdä pysyviä menoleikkauksia 370 miljoonan euron edestä.
Nämä budjetin sisäiset siirrot on jyvitetty jo ministeriöittäin. Suurimmat leikkaukset kohdistuvat liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle, 110 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön, puolustusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön hallinnonaloilta leikataan kultakin 35 miljoonaa euroa ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta 32 miljoonaa euroa. Muilta ministeriöiltä leikataan pienempiä summia.
Koulutukseen, opintososiaalisiin etuuksiin ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon hallitus ei halunnut kohdistaa leikkauksia eikä oikeusministeriön hallinnonalalle.
Säästöt jyvitetään hallinnonaloilla tarkemmin viimeistään vuoden päästä pidettävässä kehysriihessä.
Hallitus toimeenpanee uudistuksia, joille ei ollut rahoitusta
Valtionvarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutisen muistuttaa, että hallitukset ovat pystyneet pitämään menot asettamansa kehyksen puitteissa vuoden 2003 uudistuksesta lähtien.
– Kuluvalla vaalikaudella kehysjärjestelmän pitävyys on merkittävästi heikentynyt. Viime vuonna menokehyksistä luovuttiin kokonaan koronaepidemian vuoksi. Kuluvaa vuotta koskevat lukuisat poikkeukset, kun esimerkiksi koronavirustilanteen terveysturvallisuuteen liittyvät menot on luokiteltu kehysten ulkopuoliseksi menoksi. Tämä on ollut perusteltua, Sami Yläoutinen kirjoittaa kolumnissaan.
Hallituksen vuosia 2022–2025 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa menokehyksiä korotetaan nyt kuitenkin ensimmäistä kertaa kesken vaalikauden.
– Osittain taustalla ovat toki edelleen koronavirustilanteen aiheuttamat menopaineet, mutta hallituskaudella ollaan myös toimeenpanemassa uudistuksia, joiden rahoitukseen vaalikauden alussa asetetuissa kehyksissä ei ollut varauduttu, Yläoutinen kertoo.
Budjettipäällikön mukaan menokehysjärjestelmä on erityisen tärkeä koronakriisin jälkihoidossa, kun julkisia talouksia tulee sopeuttaa kriisin jälkien korjaamiseksi.
– Kehysjärjestelmällä tulee siis olla poliittinen tuki. Jos sitä ei ole, ei todellisuudessa ole kehysjärjestelmääkään, Yläoutinen toteaa.
