Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen kritisoi hallituksen tavoitetta, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraalisuus tarkoittaa sitä, että Suomi aiheuttaa saman verran kasvihuonepäästöjä kuin metsät pystyvät sitomaan hiiltä.
– Hallitusohjelman hiilineutraalisuustavoite on epärelevantti, koska maali heiluu niin totaalisesti sen mukaan, kun Luke on joka toinen vuosi vaihtanut laskentaperusteitaan, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoo Verkkouutisille.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemien uusien laskelmien mukaan tulevina vuosikymmeninä Suomen hiilinielut ovat vain noin puolet siitä, miltä vuosi sitten näytti.
– Kysymys ympäristöministeri (Krista) Mikkoselle (vihr.) on se, onko enää mitään pohjaa hiilineutraalisuustavoitteella, jonka he hallitusohjelmassa sopivat ajatellen, että tehdään tietyt keinot, joilla se jotenkuten voitaisiin saada aikaan.
Mykkäsen mielestä on väärin, että ylläpidetään pilvilinnaa siitä, että Suomi voisi olla hiilineutraali 2035, vaikkei toimia pystyttäisi tekemään.
– Oleellista on se, että tarjotaan realistinen, selkeä polku, jolla Suomi määrätietoisesti vähentää päästöjä uudella teknologialla kuristamatta itseään, Mykkänen sanoo.
Mykkäsen mukaan kolmasosa Suomen päästöistä on se mittakaava, miten paljon hiilinieluarviot ovat heiluneet viime vuosina.
– Päästöjen vähentämisen sitominen hiilineutraalisuustavoitteeseen, joka heiluu näin pahasti, tekee mahdottomaksi minkäänlaisen toivoa luovan ja rehellisen ilmastopolitiikan.
Hiilidioksidin hinta nousuun koko Euroopassa
Kai Mykkäsen mielestä hiilineutraaliustavoitetta parempi olisi katsoa suoraan eri sektoreiden päästöjä.
– Kaikesta tärkeintä ja järkevintä olisi saada hiilidioksidin hinta pitkäjänteisesti nousemaan koko Euroopassa. Hallitukselle vielä kuukauden verran paukkuja siihen, että EU Suomi puheenjohtajamaana alkaisi linjata 2030-tavoitetta kunnianhimoisemmaksi EU:n yhteisessä päästökauppasektorissa. Se vaikuttaisi heti, että teollisuuden energiatuotannon päästöt lähtisivät laskemaan nopeammin koko Euroopassa, Mykkänen neuvoo.
Kokoomuksen ryhmäjohtajan mielestä on tärkeää, että 10-15 vuoden päästä Suomessa on liikkumisen vapaus.
– Mahdollistetaan se, että ihmiset voivat vaihtaa puhtaaseen, uusiutuvaan polttoaineeseen, biokaasuun, vetyyn, sähköön. Siihen täytyy laittaa positiivista potkua eteenpäin, mutta ei niin, että luodaan uhkaa, joka kääntyy taas sitten vastustukseksi.
Luonnonvarakeskus ehdottaa maatalouden osalta johtopäätökseksi, että esimerkiksi turvemaiden viljelystä luovuttaisiin ja lihan ja maidon kulutus puolitettaisiin.
Mykkänen sanoo, että hän etenisi ensin niissä asioissa, jotka ovat tehtävissä ”positiivisen agendan” kautta.
– Erityisesti se, että siirrytään kaupunkien lämmityksessä savupiipuista lämpöpumppuihin ja lämpövarastoihin. Se on meidän iso, positiivinen kumous seuraavan kymmenen vuoden aikana, että isoissa kaupungeissa hiilestä irti ja seuraavassa vaiheessa turpeesta ja maakaasusta. Tehdään se edullisesti ja uudella suomalaisella tekniikalla, Mykkänen linjaa.
– Toinen on liikenne, miten me liikumme myös omilla autoilla ilman, että tarvitsee kokea huonoa omaatuntoa päästöistä.
Vastakkainasettelu liha- ja kasvisruoan välillä herättää pelkoa
Mykkänen toteaa, että maataloudessa päästövähennykset ovat paljon vaikeampia.
– Sen takia lämmitys ja liikenne ovat minusta kärjessä. On tietysti selvää, että Suomessa kannattaa mahdollistaa se, että voidaan omalla biokaasulla pyörittää kuivureita, puimureita ja traktoreita ja että mahdollisimman vähän kiinteistöt lämpenevät polttoöljyllä. Kannustetaan siihen, että esimerkiksi kymmenessä vuodessa polttoöljystä päästään eroon.
Vastakkainasettelu liha- ja kasvisruoan välillä herättää Mykkäsen mielestä enemmän pelkoa kuin tarjoaa ratkaisuja.
– Jokainen itse harkitkoon omaa ruokavaliotaan terveysperusteisesti ja ilmastoperusteisestikin.
Mykkäsen mielestä siinä on iso ero, minkälaiselta maitotilalta ja minkälaisesta tuotantoketjusta esimerkiksi maitotuotteita hankitaan.
– On aika kärjistävä yksinkertaistus, että kaikki liha ja eläinperäinen olisi pahasta. Näin ei ole. Minusta on ollut hienoa, että esimerkiksi tänä syksynä Valio on yhdessä jäsentilojensa kanssa vauhdittanut sitä polkua, että jokaisessa tölkissä lukee nyt prameasti, että hiilijalanjälki nolla 2035. Se vaatiikin sitten reipasta tekemistä, mutta tässä täytyykin olla nyt tekemisen meininki eikä syyttelyn meininki, Mykkänen sanoo.
