Päätöksenteko EU:n elvytysrahastosta on loppusuoralla ja odotamme vielä Euroopan parlamentin näkemyksiä. Suomeen olisi tiettävästi tulossa vajaat kolmisen miljardia euroa.
Olennaisin kysymys on, mihin varat käytetään. Suomenkin on laadittava varojen käytöstä kansallinen suunnitelma, josta on lähetettävä alustavia näkemyksiä lokakuussa.
Elvytysrahojen ehtona on, että niiden käyttö vastaa EU:n talouspolitiikan maakohtaisia suosituksia ja tukee siirtymää vihreään ja digitaaliseen talouteen. Komissio julkaisi 17.9.2020 ohjeistuksen, jossa suositellaan varojen käyttöä seitsemälle ”lippulaiva-alalle”, kuten korkeaan osaamiseen ja puhtaaseen teknologiaan.
Näihin reunaehtoihin ei sovi mitenkään, että varat laitettaisiin suoraan vanhojen budjettimenojen jatkeeksi ja niillä katettaisiin juoksevia menoja. Nyt pitää käyttää hyödyksi koronakriisin aiheuttamaa mahdollisuutta uudistumiseen. Meidän on nyt vahvistettava talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.
Suomen tulevat EU:n elvytysvarat pitäisi käyttää hiilineutraalisuuteen, teknologiaan ja tutkimukseen, kriteerit täyttäviin infrahankkeisiin ja digitalisaatioon.
Investoinnit hiilineutraalisuuteen, kiertotalouteen ja niin sanottuun oikeudenmukaiseen siirtymään olisivat osa niin sanottua vihreää siirtymää. Esimerkiksi kiertotalous luo valtavasti mahdollisuuksia uusiin kestäviin työpaikkoihin ja vahvaan liiketoimintaan. Ympäristöministeriön kestävän elvytyksen työryhmän valmistelu on syytä hyödyntää tässä yhteydessä.
Uusiutumista tuettaisiin investoimalla laajoihin teknologia- tai tutkimushankkeisiin, esimerkiksi energian varastoinnin ohjelmaan, tekoälyohjelmaan tai itseohjautuvan julkisen liikenteen ohjelmaan. Komission seitsemän kohdan suosituslista antaa osviittaa näiden valintaan.
Infrahankkeista pitäisi valita kaksi kohdetta, joilla tuetaan tulevaisuuden liikennemuotojen kehittymistä. Lisäksi EU:n elvytysvaroilla pitäisi vahvistaa ja nopeuttaa digitalisaatiota pk-yrityksissä ja julkisissa palveluissa. Näitäkin hankkeita varten voidaan hyödyntää ministeriöiden tekemää valmistelua.
Hallitus on käynyt budjettiriihen yhteydessä yhden lähetekeskustelun EU-elvytysvarojen käytöstä. Varojen käyttöä koskevan suunnitelman valmistelu tarjoaisi meille Suomessa oivan mahdollisuuden käydä kansallista keskustelua Euroopan unionista ja koronasta toipumisesta. Koronatoimien jatkoksi on nimittäin odotettavissa eurooppalainen keskustelu EU:n tulevasta suunnasta.
Tähän asti pääosa Suomen keskustelusta on kulunut juridiseen toimivaltamiekkailuun, voiko EU toimia näissä asioissa ja mitä se saa tehdä. Turun yliopiston Eurooppa-oikeuden professori Jukka Snell laati eduskunnan suurelle valiokunnalle asiasta lausunnon, joka jokaisen kannattaa lukea. Sen mukaan EU:lla on toimivalta auttaa jäsenvaltiota tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa.
