Odotettavissa on tiukka vääntö, ei vähiten Itä-Euroopan uusien jäsenmaiden kanssa.
Parlamentin valiokuntakeskusteluissa viime viikolla yhteinen puolustus ja ulkorajojen valvonta nousivat vahvasti esille ja niille esitetään yleisesti lisäresursseja. Yhtä selvästi myös aluetukia jakavaa koheesiorahastoa ollaan valmiita leikkaamaan. Näistä rakennerahastoista maksetaan myös muun muassa Puolan ja Unkarin EU-tuet.
EU-parlamentissa vieraillut budjettikomissaari Günther Oettinger oli yksi monista, jotka puhuivat koheesiorahastojen leikkauksista. Mutta Puolan ja Unkarin kurittamista myös vastustetaan parlamentissa.
– Sosialidemokraatit ja vasemmisto vastustavat. Heidän mielestään oikeusvaltion periaatteet ja EU:n arvojen jakaminen eivät voi olla ehto tukien saamiselle, kertoo parlamentin keskustaoikeistolaisessa ryhmässä EPP:ssä istuva Petri Sarvamaa (kok.).
– Tosiasia on, että tällä hetkellä ei ole enemmistöä asettamaan näitä ehtoja Puolalle ja Unkarille. Politikointi on palannut keskiöön. Vasemmalla maita ymmärretään ilmeisesti historiallisista syistä, kun taas oikealla maiden toiminta tuomitaan, sanoo Sarvamaa.
Brexit ja sen tuoma aukko EU:n seuraavassa budjetissa on yksi asia, joka puhuttaa. Myös maataloustukiin on tulossa muutoksia, kun Ranskan jyrkät kannat ovat lieventyneet presidentti Emmanuel Macronin valtaantulon myötä.
Budjettikeskusteluissa puhutaan vilkkaasti myös ensimmäisestä EU-verosta, jota suunnitellaan IT-jäteille, kuten Facebookille ja Googlelle. Yhtiöt kykenevät nykyisellään välttelemään veroja tehokkaasti samalla, kun ne keräävät yhä suuremman osan Euroopan mainoseuroista.
RISTO MAJANIEMI, Bryssel
