Äskettäiset väitteet, joiden mukaan autolautta Estonian uppoaminen syksyllä 1994 olisi ollut Ruotsin merivoimien sukellusveneen aiheuttama, ovat onnettomuuden alkuperäistä ruotsalais-virolaista tutkintaryhmää johtaneen virolaisinsinööri Andi Meisterin mielestä ilmeisen katteettomia.
Ensimmäisissä Estonian hylylle tehdyissä sukelluksissa ei Meisterin mukaan havaittu mitään sellaisia vaurioita, jotka olisivat voineet aiheutua törmäyksestä sukellusveneeseen tai muutenkaan johtaa aluksen uppoamiseen.
– Tässä olisi kyse maailmanhistorian ensimmäisestä tapauksesta, jossa alus iskeytyisi toiseen ilman, että komentosillalla olleista päällystön jäsenistä yksikään havaitsisi sivulta tullutta törmäystä, Meister sanoo virolaiselle Postimees-lehdelle.
– Jos sellainen olisi sattunut, siitä olisi tiedetty silloin, kun uppoaminen tapahtui. Miten miehistö ei tuntenut törmäystä? Entä päällystö komentosillalla? Kiteytetysti: kukaan ei silloin maininnut minkäänlaista törmäystä, hän toteaa.
Meisterin kommentit liittyvät ruotsalaisella tv-kanavalla esitettyyn tuoreeseen dokumenttiin, jonka sisältämän videokuvan perusteella Suomenlahden pohjassa makaavassa Estonian rungossa olisi aiemmin havaitsematon 4,5 metrin levyinen aukko.
Viron hallituksen asettamaa myöhempää tutkintaryhmää 2000-luvun alussa johtanut Margus Kurm on väittänyt, että aukon täytyy johtua ruotsalaisen sukellusveneen törmäämisestä Estoniaan ja syyttänyt Ruotsin hallitusta asian peittelystä.
Ruotsin sisäministeri Mikael Damberg on sittemmin kertonut maansa olevan valmis hyväksymään uudet sukellukset uponneen Estonia-aluksen hylylle, jos ne arvioitaisiin onnettomuuden syyn selvittämisen kannalta tarpeellisiksi.
Estonia upposi Itämerellä aamuyöllä syyskuun 28. päivänä 1994. Laivan 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä jäi eloon vain 137. Turman uhreina menehtyi 501 ruotsalaista, 285 virolaista ja 10 suomalaista.
