Komission esittämän uudistuksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta. LEHTIKUVA/AFP

Sirpa Pietikäinen: Elvytysrahasto pystyyn oikealle perustalle

Komissiolta odotetaan keskiviikkona esitystä koronakriisin jälkeisen jälleenrakennuksen rahoittamiseksi.

Euroopan parlamentti on vaatinut vähintään 2 000 miljardin jälleenrakennusrahaston perustamista.

Komission ja jäsenmaiden alustavat esitykset ovat vaihdelleet 400 miljardista eurosta 1 000 miljardiin. Kriisin talousvaikutukset ovat jo nyt olleet viime finanssikriisiä suuremmat. Kriisin jälkipyykin hoitamiseksi tarvitaan riittävät muskelit omaavaa jälleenrakennusrahastoa jatkoksi pääsiäisen alla sovitulle 540 miljardin tukipaketille.

EU-maiden johtajat antoivat huhtikuun huippukokouksessa komissiolle tehtäväksi konkreettisen ehdotuksen valmistelemisen. Väännön kohteita ovat olleet rahaston koko ja laillisuuspohja, joista jäsenmailla ja mepeillä on ollut eriävä näkemys.

Kuten parlamentin toukokuinen päätöslauselma vaatii, tarvitsemme riittävän kokoisen ja riippumattoman rahoitusmekanismin, josta jäsenmaat voivat saada pitkäaikaisia lainaa talouden ja yhteiskunnan jälleenrakennusta varten. EU-budjettia voitaisiin käyttää lainantakuuna rahastolle, johon jäsenmaat maksaisivat lainansa takaisin.

Jäsenmaiden painostuksesta komission pelätään nyt valmistelevan ratkaisua, jossa parlamentin päätösvalta olisi rajallinen tai suorastaan olematon. Kun puhutaan tuhansista miljardeista euroista, on tärkeää, että uudesta rahastosta tai instituutiosta tehdään Euroopan parlamentin demokraattiselle valvonnalle läpinäkyvä ja tilivelvollinen elin. Valtioiden välisessä sopimuksessa tätä ei voida varmistaa.

Sama kiista on käyty ennenkin. 2010-luvun alussa eurokriisin aikaan pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista pitkän väännön jälkeen päädyttiin perustamaan Euroopan vakausmekanismi eli EVM vuonna 2012 valtioidenvälisenä sopimuksena, EU sopimusten ja demokraattisen valvonnan ulkopuolella.

Riippumattoman ja tehokkaan päätöksenteon sijaan kriisituesta pitää kaikkien euromaiden päästä yhteisymmärrykseen. Meidän ei pidä toistaa samoja virheitä ja luoda uudelleen EVM:n kaltaista käenpoikasta. Sen sijaan jo olemassa olevaa vakausmekanismia pitää kehittää itsenäiseksi valuuttarahastoksi Euroopan keskuspankin mallin mukaisesti. Jos erilliseen jälleenrakennusrahastoon kuitenkin päädytään, on huolehdittava, että siitä tulee tiukasti väliaikainen.

Rahoituksen perustua ensi sijassa pitkäaikaisiin, edullisiin lainoihin, jotka jäsenvaltioiden tulee maksaa takaisin perustettavalle Euroopan valuuttarahastolle. Euroopan komissio esitti jo viime vaalikaudella Euroopan valuuttarahaston perustamista ja Euroopan vakausmekanismin varojen ja tehtävien siirtämistä valuuttarahaston alle, kuten vakausmekanismin perustamisen yhteydessä sovittiin. Jos tämän pelastusrahaston 400-2 000 miljardin velat ja vastuut siirretään perustettavalle Euroopan valuuttarahastolle, taattaisiin yhdessä vakausmekanismin nykyisen 500 miljardin kanssa kapasiteetti valuuttarahastolle.

Jälleenrakennusrahasto ei myöskään saa johtaa EU:n olemassa olevan ja tulevan budjetin pienentämiseen, eli rahan leikkaamiseen muulta EU:n toiminnalta, kuten tiede- ja tutkimusyhteistyöltä, yhteisten energia- ja liikenneverkkojen synergioilta tai Erasmus-opiskelijavaihtorahoitukselta. EU:n yhteistä rahaa tarvitaan myös ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden turvaamiseksi.

Rahan siirtäminen monivuotisesta rahoituskehyksestä etupainotteisesti vähentäisi tulevien vuosien rahoitusta ja EU:n mahdollisuutta reagoida tuleviin kriiseihin. Sen sijaan, EU:n omia tulonlähteitä tulee kehittää, kuten digitaalisten palveluiden verotusta, haittaveroja kuten muovi- ja liikenneveroa, rahoitusmarkkinaveroa. Yhteisiä tuloja voidaan saada myös päästökaupasta sekä hiilitulleista.

Jälleenrakennusrahan kohdalla pitää myös huolehtia, ettei yhtään euroa laiteta kestämättömien tuotannonmuotojen tukemiseen. Muuten teemme tuleville sukupolville kaksinkertaisen karhunpalveluksen, julkisen velan lisäksi maksettavaksi jäisi ilmastokriisin hoitaminen ja sen seurausten rahoittaminen.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt