Danske Bankin ekonomistit ovat laskeneet ennustettaan Suomen tämän vuoden talouskasvusta 1,3 prosentista 1,2 prosenttiin. Ensi vuoden ennustetta on laskettu aiemmasta yhdestä prosentista 0,8 prosenttiin.
– Suomen talouden näkymät ovat heikentyneet, mutta taantumaa ei silti ole toistaiseksi syytä odottaa. Maailmantalouden epävarmuus vaikuttaa suomalaisiin teollisuusyrityksiin enenevässä määrin, mutta kotitalouksilla on edelleen melko hyvin pullat uunissa. Kuluttajat saavat tukea nousevista palkoista, matalasta korkotasosta ja alhaisesta inflaatiosta, kertoo Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist tiedotteessa.
Pankki kuitenkin arvioi työllisyyden hyvän kehityksen nyt katkeavan.
– Työllisyys on historiallisesti korkealla tasolla, mutta aika paljon pitäisi tapahtua, että hallituksen tavoittelema 75 prosentin työllisyysaste toteutuisi, eivätkä toistaiseksi esitellyt toimenpiteet vakuuta. Jäljellä oleva työttömyys on pääosin rakenteellista eikä suhdannetilanteen jäähtyminenkään auta lisäämään työllisyyttä, Appelqvist toteaa.
Asuntomarkkinoiden vire on Danske Bankin mukaan jatkunut edelleen kohtalaisen hyvänä kesällä, mutta kuluvan vuoden loppua lähestyttäessä rakentaminen hidastuu. Asuntomarkkinoiden eriytyminen jatkuu, mutta pankki uskoo uusien asuntojen tarjonnan kasvun pitävän hintapaineet maltillisina kasvukeskuksissa.
Maailmantalouden kasvu hidastuu pankin ennusteen mukaan tänä vuonna, kun kauppapoliittiset jännitteet aiheuttavat epävarmuutta ja talouden vapaat resurssit alkavat olla nousukauden jälkeen vähissä.
Danske Bankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mielestä on kuitenkin myönteistä, että suhdanteiden heikkeneminen on tapahtunut rauhalliseen tahtiin ilman akuutteja kriisejä suurissa talouksissa.
– Italia kävi viime vuonna taantumassa ja Saksa näyttäisi tänä vuonna vajonneen loivaan taantumaan, mutta ilman paniikkia. Euroalueen talouden kuva pysyy vaisuna vuonna 2020, Kuoppamäki arvioi.
Euroopan keskuspankki on luvannut löysentää rahapolitiikkaansa, mutta Kuoppamäki huomauttaa, että rahapolitiikan perinteiset keinot ovat vähissä euroalueella, missä ohjauskorot ovat jo alhaalla ja arvopapereiden osto-ohjelma on jälleen käynnistetty.
Hän arvioi lisäksi, että EKP:n pääjohtajan Mario Draghin vaatimukset euromaiden finanssipoliittisesta elvytyksestä voivat olla hankalia toteuttaa tehokkaasti.
– Talouden resurssit, kuten työvoima, ovat kuitenkin likimain täyskäytössä monissa EU-maissa, joten finanssipoliittinen elvytys tarvitsisi rinnalleen rakenteellisia uudistuksia ja tehokkaammin toimivaa yhteismarkkinaa. Perustuslain kirjaus velkajarrusta puolestaan hidastaa Saksan toimia, Kuoppamäki muistuttaa.
