Arto Satonen toteaa, että monilla aloilla uhkana on osaavan työvoiman pula, minkä vuoksi ulkomaisen työvoiman saatavuudella on lähitulevaisuudessa keskeinen merkitys.
– Tällä hetkellä työlupien käsittely kestää liian pitkään. Työvoiman tarve saattaa ehtiä muuttua jo ennen kuin työntekijä voi aloittaa työskentelyn uudessa yrityksessä, hän sanoo.
Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että työntekijöiden ja yrittäjien oleskelulupien käsittelyn enimmäisaika neljä kuukautta toteutuu koko maassa tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on alentaa käsittelyaikaa kahteen kuukauteen ensi vuoden aikana. Tällä hetkellä käsittelyaika on keskimäärin jopa kahdeksan kuukautta.
Satosen mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatii uudenlaista hakemuskäsittelyn järjestämistä.
– Ulkopuolisen selvityksen tilaaminen on hyvä tapa varmistua prosessien sujuvuudesta ja saada konkreettisia parannusehdotuksia. Panostukset käsittelyn sujuvuuden selvittämiseksi maksavat viime kädessä itsensä takaisin nopeutuneena hakemuskäsittelynä ja tätä kautta työvoiman saatavuutena.
Oleskeluluvan jatkohakemuksissa, joissa Suomessa laillisesti vähintään 12 kuukauden ajan työskennelleen henkilön työtehtävä tai työnantaja vaihtuu, TE-toimiston osapäätöksessä keskitytään jatkossa arvioimaan työsuhteen ehtoja sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksiä.
Työvoiman osalta hallitus esittää lisäksi ulkomaalaisen työvoiman väärinkäytösten estämiseksi työnantajarikkomusten seuraamusten kiristämistä. Tällä halutaan estää laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten aseman hyväksikäyttöä työmarkkinoilla.
– Laittoman maassa oleskelun vähentämiseksi tarvitaan monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä. Työnantajarikkomusten sanktioiden kiristäminen antaa selkeän viestin siitä, ettei laittomasti maassa oleskelevaa ulkomaalaista työvoimaa tule käyttää hyväksi, Satonen toteaa.
Myös turvapaikan tai oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten työllistymistä halutaan edistää nykyistä tehokkaammin jo kotoutumisvaiheessa. Maahanmuuttajien työnhaku- ja vastaanottamisvelvoitetta sovelletaan nykyistä kattavammin ja sen katkaisevia toimenpiteitä lyhennetään kotouttamisjaksojen aikana.
– Valitettavasti maahanmuuttajien työllisyysaste on tällä hetkellä monin paikoin muuta väestöä selvästi alempi. Mitä useampi Suomessa asuva pystyy tekemään töitä ja elättämään näin itsensä, sitä vahvemmin taloudellamme menee. Ilman vahvaa taloutta ei myöskään ylläpidetä nykyisiä hyvinvointiyhteiskuntamme tarjoamia palveluja, Satonen sanoo.
