Amnesty Internationalin tuoreen selvityksen mukaan Kiina käyttää lähetystöverkostoaan, mobiilisovelluksia ja uhkaavia puhelinsoittoja painostaakseen uiguuriyhteisöjä ympäri maailmaa.
Amnesty on kerännyt tietoa noin 400 uiguurilta, kazakilta, uzbekilta ja muilta pääosin muslimitaustaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä 22 maasta, viideltä eri mantereelta. Tiedot paljastavat näiden yhteisöjen päivittäin kokeman häirinnän ja pelonsekaisen ilmapiirin.
– Ulkomailla asuvien uiguurien jakamat kokemukset ovat kylmäävää luettavaa. Ne osoittavat Kiinan muslimivähemmistöihin kohdistamien sortotoimien varjon ulottuvan pitkälle sen omien valtiorajojen ulkopuolelle, sanoo Amnesty Internationalin Kiina-tutkija Patrick Poon.
Hänen mukaansa vaikka he pääsisivät pakoon sortoa Xinjiangissa, he ovat silti kaikkea muuta kuin turvassa.
– Kiinan hallituksella on keinot jäljittää, painostaa ja palauttaa näihin ryhmiin kuuluvat ihmiset takaisin Kiinaan – myös painostamalla vieraita hallituksia palautuksiin. Kiinassa heitä odottaa julma kohtalo, Poon sanoo.
Jatkuvaa painostusta ja pelkoa
Useat ulkomailla asuvat haastateltavat kertovat Kiinan paikallisviranomaisten painostavan heidän Xinjiangiin jääneitä perheenjäseniään, jotta ulkomailla olevat uiguurit eivät uskaltaisi puhua tilanteesta.
Toiset kertoivat Kiinan viranomaisten jatkuvista, uhkaavista yhteydenotoista sosiaalisessa mediassa ja viestisovelluksissa, sekä suurlähetystöjen ja konsulaattien harjoittamasta laajamittaisesta urkinnasta.
Vuonna 2017 alkaneen operaation seurauksena Kiina on pyrkinyt sulkemaan uiguureja, kazakkeja ja muita muslimivähemmistöjä massiivisille vankileireille Xinjiangissa. Arvioiden mukaan yli miljoona ihmistä on joutunut niin kutsutuille uudelleenkoulutusleireille, joissa he ovat kärsineet lukuisista ihmisoikeusloukkauksista.
Aiemmin tällä viikolla julkisuuteen vuosi Kiinan hallituksen asiakirja, johon kerättyjen henkilökohtaisten tietojen perusteella on ollut tarkoitus arvioida, tulisiko asiakirjasta löytyvät henkilöt eristää uudelleenkoulutusleireihin. Vuodetut yksityiskohdat vahvistavat entisestään Amnesty Internationalin tutkimusten antamaa kuvaa tilanteesta.
– Vaikka Kiina yrittää järjestelmällisesti kieltää vankileirien olemassaolon, todisteet lisääntyvät Xinjiangista jatkuvasti. Kaikki Xinjiangiin palautetut ovat merkittävässä riskissä tulla suljetuiksi leireihin, ja siten vakavien ihmisoikeusloukkausten vaarassa, varoittaa Poon.
– On ensiarvoisen tärkeää, että hallitukset ympäri maailman suojelevat paikallisia Xinjiangista lähtöisin olevia yhteisöjään Kiinan suurlähetystöjen ja viranomaisten painostukselta, ja estävät pakkopalautukset Kiinaan, hän jatkaa Amnestyn tiedotteessa.
Arvioiden mukaan Kiinan ulkopuolella elää 1-1,6 miljoonaa uiguuria. Suurimmat uiguuriyhteisöt löytyvät Kazakstanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista, mutta pienempiä yhteisöjä on myös lukuisissa Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten Suomessa.
