Palkansaajakeskusjärjestö SAK pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa keskeisenä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamista.
– Uudistus on ollut työn alla pitkään ja nyt se pitää saada rivakasti eteenpäin esitetyltä pohjalta. Hallituksen sote-uudistusta koskeva esitys mahdollistaa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen sekä palveluiden paremman saatavuuden, mutta ei automaattisesti takaa sitä. Oleellista on, millaisiin ratkaisuihin ja käytäntöihin palvelutoiminnassa päädytään, sanoo SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.
Sote-palveluiden järjestäminen maakuntatasolla vahvistaa hänen mukaansa merkittävästi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjien mahdollisuuksia järjestää ja tuottaa laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja. SAK:n mielestä jatkossa voi olla tarve yhdistää nyt ehdotettuja alueita vielä suuremmiksi alueiksi.
SAK:n mielestä on tärkeää, että sote-maakunta tuottaa pääosin palvelunsa itse ja käyttää ostopalveluja vain sen verran, että palveluiden järjestämisvastuu ei vaarannu. Julkiset hallintotehtävät tulee rajata ostopalveluiden ulkopuolelle.
– On myös tärkeää, että vakinainen henkilöstö pääsääntöisesti tuottaa palvelut ja esimerkiksi vuokratyövoimaa käytetään vain täydentämään henkilöstön tarvetta.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mielestä on tärkeää, että pirstaleista sote-kenttää tiivistetään ja uudistus saadaan vihdoin maaliin.
– Toimeenpanoa on eduskunnan ohella valmisteltava samanaikaisesti alueilla toimijoiden yhteistyöllä, jotta uusi maakuntavetoinen sote-malli voidaan ottaa käyttöön vuoden 2023 alussa. Sote-junan on nyt edettävä, ja mahdollisia korjausliikkeitä voidaan tehdä jälkeenkin päin. Riittävä siirtymäaika ja siihen liittyvä tuki on tärkeä kunnille ja uusille sote-maakunnille, STTK:n asiantuntija Riitta Työläjärvi sanoo.
Toimivaan lopputulokseen tarvitaan STTK:n mielestä kaikkia sote- ja pelastusalan toimijoita.
– Yksityisellä sektorilla ja järjestöillä on tärkeä julkisia palveluntuottajia täydentävä rooli nyt ja tulevaisuudessa. Myös kuntien ja maakuntien yhteistyötä tarvitaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi yli sektorirajojen. Valtion tukeva ja ohjaava rooli Suomen kaltaisessa pienessä maassa on voimavara ja yhdenvertaisuuden edistäjä, ei uhka maakuntien autonomialle, Työläjärvi toteaa.
Hänen mukaansa soten muutosvaihe kestää parhaimmillaankin vuosia ja se haastaa henkilöstön jaksamista. Kiireinen työtahti ja koronapandemian luomat lisähaasteet koettelevat sote-alan henkilöstön työskentelyoloja ja työhyvinvointia.
– Kaikki keinot henkilöstön tukemiseksi ja voimavarojen vahvistamiseksi on otettava käyttöön ja siihen liittyvä riittävä resurssointi varmistettava. EU:n elpymisrahasto on yksi työväline sote-henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa, Työläjärvi ehdottaa.
Maakunnille verotusoikeus
– (Sanna) Marinin (sd.) hallituksen sote-uudistus kaventaisi väestön terveys- ja hyvinvointieroja. Kunnille jää silti viimeinen vastuu asukkaidensa hyvinvoinnista, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (sd.).
Hänen mielestään Marinin hallituksen esittämä sote-uudistus vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin.
– Lainsäädäntö kuitenkin antaa vasta puitteet palveluiden järjestämiselle. Sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain, jos maakunnat ja kunnat satsaavat perustason sote-palveluihin ja toimivaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon, Niemi-Laine sanoo.
JHL:n mielestä maakuntien pitää tuottaa palvelut mahdollisimman pitkälle omana työnä.
– Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle. On olennaista, että maakunta, kunta ja kolmas sektori koordinoivat hyvinvointi- ja terveyspalvelut yhdessä. Silloin uudistuksen laadulliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuvat, sanoo Niemi-Laine.
– Myös sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluilla on ratkaiseva rooli palveluketjun toteutumisessa. Esimerkiksi sairaalasiivous vaatii osaamista.
Niemi-Laineen mukaan tällaiset tehtävät on perusteltua pitää julkisen sektorin omana toimintana. Siksi JHL kannattaa lämpimästi lakiesitykseen kirjattua ostopalveluiden ja vuokratyövoiman käytön tarkkaa sääntelyä.
JHL:n mielestä verotusoikeus on keskeinen väline, kun maakunta järjestää asukkaille hoidon ja hoivan – eli turvaa heidän perusoikeutensa.
