Alpo Rusi siirtyy keskustasta kokoomukseen

Vielä huhtikuun eduskuntavaaleissa keskustan ehdokkaana ollut valtiotieteen tohtori Alpo Rusi hakee kokoomuksen jäsenyyttä.

Alpo Rusi, 65, on eläkkeelle jäänyt ulkoasiainneuvos, kirjailija, tutkija ja diplomaatti. Hän oli suuren huomion kohteena vuodesta 2002 eteenpäin sittemmin perättömäksi osoittautuneen suojelupoliisin vakoiluepäilyn johdosta.

Rusi on ollut 1970-luvun lopulta lähtien keskustapuolueen ja keskustan jäsen. Rusi oli keskustan ehdokkaana europarlamenttivaaleissa 2004 sekä eduskuntavaaleissa 2007 ja 2015.

Alpo Rusi kertoo Verkkouutisille, että hänet on toivotettu tervetulleeksi kokoomukseen. Hän hakee lähipäivinä kokoomuksen jäsenyyttä. Rusin tarkoitus on jatkossakin olla esillä ja käytettävissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa.

Rusin mukaan puolueen vaihtaminen on ”luonnollinen ratkaisu” eikä siihen liity ovien paukuttelua.

– Eduskuntavaalien aikana kävi selväksi, että pystyn keskustelemaan asiallisesti kokoomuslaisten kanssa ja sieltä tuli tukea. Olin seitsemän vuotta pois Suomesta ja aika paljon varmaan etäännyin kehityksestä, joka keskustassa tapahtui. Se ei ollut ympäristö, jossa pystyn enää järkevästi toimimaan, Alpo Rusi kuvailee.

Ei vielä 1990-luvulla

Alpo Rusin mukaan hänen siirtymisensä mahdollistaa kokoomuksen kehittyminen 2000-luvulla. Hän kuvailee viiteryhmäkseen nuorsuomalaista, liberaalia porvarillista perinnettä.

– Sille on kokoomuksessa tullut tilaa. En olisi pystynyt vielä 1990-luvulla liittymään kokoomukseen.

Hänen mielestään esimerkiksi vihreät olisi ollut ongelmallinen, koska puolueen ulkopoliittinen linja on ”sekaisin”.

Rusin mukaan keskusta on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa astunut askeleita taaksepäin. Hänen mielestään ”perinteinen keskusta” on palannut Juha Sipilän myötä.

– On tullut painotuksia jotka viittaavat siihen, että haetaan toimintamallia perinteisestä, jopa YYA-ajan sopimuksen kaikuja.

– Toinen piirre on, että keskusta on omaksunut sosialidemokraattisen pasifismin ulkopolitiikkaa.

Hän viittaa keskustajohtaja Sipilän sunnuntaisiin puheisiin Syyrian kriisin ratkaisemisesta rauhanvälityksellä.

Ilman 2000-luvun alun vakoiluepäilyn prosessia Rusi arvelee, että hänen ratkaisunsa olisi saattanut kypsyä aikaisemmin. Tuolloin hänellä ei kuitenkaan ollut liikkumavaraa.

– Sen prosessin sylttytehdas oli Sdp, sen voi nyt sanoa. Kaikki muut olivat juoksupoikia.

Rusi sanoo keskustan ehdokkaana eri vaaleissa olemisensa olleen osa maineenpalautusta.

– Olen koko 2000-luvun kokenut keskustan vieraaksi, mutta en pääsyt siitä irti. Varmaan keskusta koki minut yhtä vieraaksi.

Venäjän-suhteet

Alpo Rusin mielestä jo 2000-luvun alussa Suomessa olisi pitänyt avata keskustelu turvallisuuspolitiikasta. Tuolloin jäätiin asetelmaan, joka oli paluuta taaksepäin.

– Olisi pitänyt jatkaa sen korostamista, että Venäjän kanssa oli saatu normaalit suhteet. Meidän olisi pitänyt puhua Naton eduista ja haitoista, Alpo Rusi sanoo.

Hänen mukaansa Ukrainassa eliitti sidottiin taloudellisesti ja poliittisesti yhteistyöhön Venäjän kanssa.

– En halua sanoa että Suomeen kohdistuisi samanlainen politiikkamalli Moskovasta, mutta pitäisi olla hereillä, ettei poliittinen eliitti taas jakautuisi Venäjä-mielisiin ja niihin jotka leimataan ongelmallisiksi.

Alpo Rusi on toiminut muun muassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana 1994-1999 ja Lapin yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina.

Rusi toimi pitkään ulkoasiainhallinnossa eri tehtävissä, kuten suurlähettiläänä Sveitsissä 2009-2014 ja YK:n yleiskokouksen puheenjohtajan erityisneuvonantajana.

Kosovon sodan jälkeen Rusi toimi Euroopan vakaussopimuksen varajohtajana ja kansainvälisen arviointityöryhmän puheenjohtajana. Hän on kirjoittanut yli kymmenen kirjaa kansainvälisestä politiikasta ja lähihistoriasta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt