Liikenteen automaattivalvontaa syytetään pitkälti rahastukseksi. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

”Ajoin 60 kilometriä ilman, että yksikään auto tuli vastaan”

Kansanedustajan mukaan ajokiellon seuraamukset ovat eri puolella Suomea aivan erilaiset.

Kokoomuksen kansanedustaja Markku Eestilä kiittää Maaseudun Tulevaisuuden mielipideosastolla eduskunnan lähtöä ”oikeuden ja kohtuuden tielle” uudessa tieliikennelaissa.

– Enää ei kortti lähde hyllylle pienistä ylinopeuksista, vaikka niitä tulisi kolme vuoden aikana tai neljä kahden vuoden aikana. Muutos ei olisi ollut mahdollinen, jos sen taakse ei olisi saatu ministereitä ja hallituspuolueiden johtohenkilöitä. Hallituspohjalla on siis väliä, Markku Eestilä toteaa.

– Myös sillä on väliä, kuinka tärkeänä päättäjät pitävät oikeutta ja kohtuutta, sillä varsinkin paljon ajaville pieniä, tahattomia suurimman sallitun nopeuden ylityksiä sattuu silloin tällöin.

Hänen mukaansa on ”täysin eri asia ajaa yksin tyhjällä tiellä kuin ohitella ruuhkassa hermostuneesti tai yleensäkin ajaa muuta liikennettä huomattavasti nopeampaa”.

– Itse ajoin juhannuksena Pohjois-Suomessa 60 kilometriä ilman, että yksikään auto tuli vastaan. Tämä osoittaa sen, kuinka vahvasti Suomen liikenneolosuhteet poikkeavat Keski-Euroopasta. Joustoja siis tarvitaan. Lasisilmäsakotus ei jaa oikeutta, Eestilä katsoo.

Hänen mukaansa uudella lailla on yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus, sillä määräaikaisen ajokiellon tosiasialliset seuraamukset ovat eri puolilla todella erilaiset.

– Siellä, missä julkinen liikenne toimii hyvin, ajokiellolla ei ole juurikaan merkitystä, mutta esimerkiksi Itä-Suomessa kortin pois ottaminen jumittaa monessa tapauksessa ihmisen täysin.

– Jos joku ajaa liikenteessä tilanteeseen nähden vaarallista ylinopeutta tai syyllistyy sellaiseen toistuvasti, niin ajokielto pitää jatkossakin määrätä samoin perustein kuin ennen. Sen sijaan pieniin, alle kymmenen kilometrin ylinopeuksiin ei pitäisi puuttua lainkaan, ellei jostakin erityisestä syystä liikenneturvallisuus vaarannu. Moni pitkään käytännön liikennevalvontatyötä tehnyt poliisi on kanssani samaa mieltä.

Eestilän mukaan ”näyttää siltä, että liikenteen automaattivalvonta on hyvin pitkälle rahastusta”.

– Se ei lisää lain kunnioitusta, vaikka raha olisi kuinka tarpeen alijäämän takia. Budjettikirjassa ylinopeus on mainittu useita kertoja, rattijuopumus vain kerran.

– Autoilijat jarruttelevat usein peltipoliisin kohdalla sakkojen pelossa ja sen takia, etteivät tiedä, mikä nopeusrajoitus juuri sillä kohtaa on voimassa. Tämän ongelman poistamiseksi eduskunta hyväksyi myös mietinnön kohdan, joka velvoittaa joko kiinnittämään nopeusvalvontatolppaan tai sen välittömään läheisyyteen suurimmasta sallitusta nopeudesta kertovan merkin. Toivottavasti epätietoisuudesta johtuvat jarrutukset jäävät nyt pois.

Kansanedustajan mukaan ”jotkut viranomaistahot ovat selvästi yli-innokkaita lisäämään automaattivalvontaa ja uutta teknologiaa, jotta saataisiin entistä enemmän sakotettavaa. Tuollainen ajattelutapa ei sovi oikeuden ja kohtuuden määreiden sisäpuolelle”.

Kommentit