Verkkouutiset

Suomen talouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa heikommiksi. LEHTIKUVA/MARKKU ULANDER

Ytimessä investoinnit

Blogi

Suomen kansantalous on viime vuodet ollut kriisin silmässä, kirjoittaa Finanssialan toimitusjohtaja.
Piia-Noora Kauppi
Piia-Noora Kauppi
Piia-Noora Kauppi on Finanssiala r.y.:n toimitusjohtaja.

Ensin tuli pandemia ja sen tuomat tarpeet nopeasti panna valtava määrä julkista rahaa kansantalouden rattaita pyörittämään. Sitten alkoi julma sota naapurissamme. Korona painui hetkeksi taka-alalle, muttei suinkaan poistunut Venäjän hyökkäyksen käynnistyttyä. Esimerkiksi Kiinan talouden koronasulkujen laajentumisen myötä virus vaikuttaa edelleen globaalitalouteen.

Hyökkäys Ukrainaan muutti kutenkin maailmantalouden näkymiä olennaisesti heikompaan suuntaan. Sodan alkamisen seurauksena Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat ankaria talouspakotteita venäläisille pankeille, yrityksille ja yksityishenkilöille sekä rajoituksia teknologiatuotteiden viennille Venäjälle.

Venäjän keskuspankin ulkomailla olevaa varallisuutta jäädytettiin ja käytännössä maa on pyritty eristämään kansainvälisestä maksuliikenteestä. Suomen palvelu- ja tavaravienti Venäjälle on kutistumassa voimakkaasti. Venäjällä toimivien yritysten toiminta on suurelta osin ajettu alas ja vetäytyminen Venäjän markkinoilta on käynnissä.

Myös Suomen talouden näkymät ovat muuttuneet aiempaa heikommiksi. Suomelle sodan merkitys on talouden näkökulmasta koronaa suurempi asia. Välittömästi hyökkäyksen jälkeen osakemarkkinat laskivat nopeasti koko Euroopassa, mutta etenkin Suomessa. Sijoittajat myivät sijoituksia suhteessa enemmän Helsingin pörssistä kuin muualla euroalueella.

Vaikka Suomen kahdenvälinen kauppa Venäjän kanssa on vuosien varrella vähentynyt, edelleen taloudelliset kytköksemme Venäjään ovat suhteellisesti suurempia kuin muilla euroalueen mailla. Venäjän hyökkäys nosti selvästi myös öljyn ja maakaasun markkinahintaa, ja kuluttajahintainflaatiokin on edelleen kiihtynyt vieden talouspäättäjiltä liikkumavaraa.

Energian, raaka-aineiden sekä elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet tuntuvasti, minkä seurauksena tuottaja- ja kuluttajahintoihin kohdistuu globaalisti voimakkaita nousupaineita. Uusimpien ennusteiden perusteella maailmantalouden kasvu on hidastumassa selvästi samalla, kun inflaatio pysyy lähiaikoina nopeana.

Keskuspankit ovat käynnistämässä mittavia ohjauskoron nosto-ohjelmia. Millä aikataululle nostojen tielle euroalueella lähdetään, on olennaisesti riippuvainen keskuspankkien näkemyksestä taantumariskistä. Taantumapelot maailmanmarkkinoilla ovat lisääntyneet ja stagflaation uhka on monen ekonomistin huulilla. Varmaa on, että korkojen nousu toteutuessaan leikkaa kotitalouksien ostovoimaa. Samaan aikaan viimeiset hetket toteuttaa vihreä siirtymä hiilineutraaliin talouteen ovat käsillä. Haasteita siis päättäjillä piisaa, eikä niitä voi muille jakaa.

Samalla kun kasvunäkymät ovat heikentyneet, edessämme on kasvun pakko. Niin Eurooppa kuin Suomikin tarvitsevat kipeästi investointeja ja uusia yritysideoita. Yksityisiä toimijoita ei voi pakottaa investoimaan, mutta toimintaympäristön voi luoda sellaiseksi, että investoinnit ovat mahdollisia. Päättäjien on pyrittävä varmistamaan eri tavoin, että investoinnit Suomeen jatkuvat ja että Suomi nähdään edelleen turvallisena ja houkuttelevana sijoituskohteena. Yhteiskunnan on kannustettava omistamaan ja ottamaan riskejä.

Suomen on oltava houkutteleva paikka myös kansainvälisille pääomille. Verotuksen vaikutuksiin globaaleilla markkinoilla ei pidä suhtautua väheksyvästi. Ennustettava veropolitiikka vahvistaa yritysten luottamusta toimia Suomessa. Poukkoilua ja kiristyksiä yritysten ja sijoittamisen verotukseen on vältettävä.

Keskeisessä roolissa kasvun ja työllisyyden lähteinä ovat myös rahoitusmarkkinat. Yritysrahoituksen toimivuus on elintärkeä asia talouden elpymisen kannalta. Pankit kykenevät – ja ovat myös halukkaita – rahoittamaan kannattavia ja järkeviä investointeja, joita yritykset niille tarjoavat.

Tällä hetkellä haasteena on se, että meillä on pulaa hyvistä investointikohteista. Painoa annan erityisesti sanalle ”hyvistä”. Uusi eurooppalainen pankkisääntely on muuttanut merkittävästi pankkien toimintaa. Luotonannon ehdot ovat tiukentuneet, ja riskien arviointiin ja niiden oikeaan hinnoitteluun panostetaan paljon.

Osa yrityksistä ja investointihankkeista jää ilman rahoitusta. Yleensä kyse on yrityksistä, jotka ovat liian riskipitoisia pankeille ja samalla liian pieniä pääomamarkkinoille. Pankin on vaikea lähteä rahoittajaksi, jos omistajat itse eivät ole valmiita ottamaan lisäriskiä. Useissa investointitilanteissa tarvitaan joko lisäpanostuksia olemassa olevilta omistajilta tai uusia omistajia. Yritysten on petrattava toimintaansa ja pyrittävä vahvistamaan vakavaraisuuttaan, vaikkei se olekaan helppoa tässä taloustilanteessa.

Suomessa toimiva finanssiala haluaa olla vahvasti mukana suomalaisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Hyvinvointi syntyy uudesta työstä, mikä taas perustuu innovatiivisuuteen. Innovaatioiden ei pidä jäädä vain korvien väliin, vaan niiden pitää realisoitua investoinneiksi.

Taloutemme nousu edellyttääkin, että kaikki palapelin palikat ovat kohdallaan. Investointeja saadaan, kun ympäristö on niille otollinen, verotus pidetään ennakoitavana ja maltillisena eikä pankkien luotonantomahdollisuuksia kavenneta turhalla ylisääntelyllä.

Uusimmat
› Uutissyöte aiheesta

Suosittelemme

MAINOS