Tekoälykeskustelussa pitäisi riskien sijaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota AI-suvereniteettiin eli siihen, kuinka paljon osaamista, hallintaa ja taloudellista arvoa tekoälystä jää Pohjoismaihin.
Näin arvioi Futurice Nordicsin toimitusjohtaja Riikka Vilminko-Heikkinen Talouselämässä julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Hänen mukaansa keskustelu on viime vuosina keskittynyt pitkälti siihen, kuinka nopeasti organisaatiot ottavat tekoälyä käyttöön ja miten teknologia muuttaa työtä.
– Yhä tärkeämmäksi nousee kuitenkin toinen kysymys: kuinka paljon hallintaa ja osaamista meille itsellemme jää tekoälyn aikakaudella, Vilminko-Heikkinen kirjoittaa.
Hänen mukaansa AI-suvereniteetti ei tarkoita sitä, että jokaisen maan pitäisi rakentaa omat kielimallinsa tai sulkeutua kansainvälisen teknologiakehityksen ulkopuolelle. Kyse on sen sijaan kyvystä ymmärtää, soveltaa ja kehittää tekoälyä omista lähtökohdista käsin.
– Tekoälyyn liittyvä julkinen keskustelu keskittyy usein riskeihin: työpaikkoihin, turvallisuuteen, sääntelyyn ja energiankulutukseen. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta niiden rinnalle tarvitaan enemmän puhetta mahdollisuuksista. Miten tekoäly voi vahvistaa tuottavuutta, synnyttää uusia yrityksiä ja luoda seuraavan sukupolven kasvua, toimitusjohtaja pohtii.
Vilminko-Heikkisen mukaan Pohjoismailla on vahvat edellytykset menestyä tekoälykilpailussa. Alueella on maailmanluokan tutkimusta, vahvaa teknologiaosaamista, koulutettua työvoimaa ja toimiva digitaalinen infrastruktuuri.
Hänen mukaansa Pohjoismaiden ei tarvitse kilpailla amerikkalaisten teknologiajättien kanssa parhaasta yleiskäyttöisestä tekoälymallista. Sen sijaan tekoälyä pitäisi soveltaa omilla vahvuusaloilla, kuten terveydenhuollossa, energiassa, teollisuudessa, julkisissa palveluissa, puolustuksessa ja pankkialalla.
Vilminko-Heikkisen mukaan pelkäksi loppukäyttäjäksi jääminen olisi kilpailukyvyn heikkenemisen lisäksi strateginen riski.