– Haluamme olla kautta aikojen Suomen yrittäjämyönteisin hallitus, totesi kokoomuksen eduskuntaryhmän tuore puheenjohtaja Jukka Kopra tiistaina Suomen Yrittäjien järjestämässä paneelikeskustelussa Helsingissä.
Kopra muistutti hallituksen kahden vuoden aikana ja viimeksi kevään kehysriihessä tekemistä uudistuksista, muun muassa yhteisöveron laskemisesta, perintö- ja lahjaveron alarajan nostamisesta sekä luvituksien sujuvoittamisesta.
Samaan aikaan Kopra muistutti Suomen taloustilanteen olevan erittäin haastava.
– Talouskasvua tarvitaan ja yritykset pitää saada työllistämään. Näihin hallitus on pyrkinyt vaikuttamaan. Kehysriihessä pyrittiin kääntämään uusi lehti taloudellisten edellytysten kasvattamiseksi.
Kopran mukaan Suomessa tarvittaisiin myös Saksan tyyppisiä Mittelstand-yrityksiä, joilla viitataan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka esimerkiksi Saksassa muodostavat maan talouden selkärangan.
Paneeliin osallistui myös kansanedustaja, eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto (ps.), josta tulee parin viikon päästä uusi elinkeinoministeri.
Tulevan ministerin mukaan kasvun saaminen Suomeen on välttämättömän tärkeää. Ratkaisevassa asemassa ovat julkisen talouden kehitys sekä vireän talouden, elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edistäminen.
Puisto muistutti, että asenne yrittäjyyttä kohtaan on kohentunut viime vuosikymmeninä.
Suhdannetilanteen osalta ilmassa on tulevan ministerin mukaan positiivista virettä ja orastavaa kasvua. Toisaalta riskejä on ilmassa esimerkiksi kauppapolitiikassa.
– Isossa kuvassa moni asia askarruttaa, esimerkiksi työnantajayritysten kehittyminen ei ole ollut sitä, mitä olisi toivonut. Lisäksi pk-yrityksillä soisi olla enemmän suoraa vientiä, Puisto totesi.
– Suomessa on liikaa korostunut julkisen sektorin ja isojen yritysten kulttuuri. Omistamisen kulttuuri on jäänyt ohueksi. Kotimainen ostovoima on kehittynyt liian nihkeästi: ylimääräistä palvelukulutusta ei ole ollut tarpeeksi, hän jatkoi.
Puisto nosti hallituskauden uudistuksista esiin muun muassa työmarkkinauudistuksen, vientivetoisen mallin vahvistamisen sekä poliittisen työtaisteluoikeuden rajoittamisen sekä yhteisöveron, ansiotuloverojen ja ylimpien marginaaliverojen alentamisen.
Yrittäjiä pohditutti paneelissa muun muassa hankintalain uudistus. Hallituksen esitys hankintalain uudistamiseksi keskittyy julkisten hankintojen tehostamiseen, kilpailun lisäämiseen ja sääntelyn selkeyttämiseen. Tavoitteena on parantaa julkisten varojen käyttöä sekä edistää pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia ja varmistaa laadukkaat julkiset palvelut.
Keskustelua on herättänyt muun muassa lakiluonnoksessa oleva kirjaus siitä, että hankintayksikön omistus olisi oltava vähintään 10 prosenttia sidosyksiköstä.
Kopran mielestä hallituksen esitys hankintalaiksi on hyvä ja oikeasuuntainen.
Nykyinen laki ei määrittele tarkkaa vähimmäisomistusosuutta.
Toinen yrittäjien piirissä keskustelua herättänyt asia on yrittäjien eläkejärjestelmän (yel) uudistaminen, jonka hallitus on käynnistänyt.
Selvityshenkilö Jukka Rantalan on määrä saada selvityksensä valmiiksi marraskuun loppuun mennessä.
Tavoitteena on, että yrittäjien eläkemaksut määräytyisivät nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Uudistuksen on määrä astua voimaan vuonna 2029, jolloin nykyisen työtulon määrityksen siirtymäaika päättyy.
Yrittäjän eläkevakuutuksen maksut voivat jatkossa perustua aiempaa tarkemmin yrittäjän todellisiin tuloihin. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi osinkotulojen tai muiden ansiotulojen huomioimista työtulon määrittelyssä.
Tämä on herättänyt yrittäjien piirissä vastustusta. Suomen Yrittäjät on suhtautunut kriittisesti hallituksen linjaukseen. Toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on varoittanut, että uudistus saattaa johtaa monien yrittäjien eläkemaksujen merkittävään nousuun, erityisesti jos osinkotulot lasketaan osaksi yrittäjän ”todellisia tuloja”.
Kopra vastasi tiistain paneelissa yleisökysymykseen selkeästi, että osinkotuloja ei hänen mukaansa pitäisi yel-uudistuksessa huomioida.
– Yritetään ymmärtää yrittäjän toiminnan ja arjen luonne. Yrittäjä harvoin tietää seuraavan kuun palkkansa ja varallisuuskehityksensä pitkällä tähtäimellä, itsekin yrittäjänä toiminut Kopra totesi paneelissa.
