Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton yhteinen tiedote paikalliseen sopimiseen suunnitellusta luottamusmiespakosta on herättänyt tiistaina myrskyn työmarkkinajärjestöjen keskuudessa. Sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) että palkansaajajärjestöt tyrmäsivät yhteen ääneen yrittäjäjärjestöjen tulkinnan luottamusmiespakosta.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen vetoaa sopijaosapuoliin, että he harkitsisivat asiaa uudelleen.
– Jos ei sieltä löydy ratkaisua asiaan, niin viime kädessähän tämä on maan hallituksen asia – ja kyllä me sitten toivomme, että hallitus käyttää tässä harkintaa ja tekee Suomen kannalta parhaan ratkaisun ja käyttää sille kuuluvaa valtaa, Mäkynen sanoo Verkkouutisille.
Verkkouutiset kertoi ensimmäisenä jo kaksi viikkoa sitten, että paikallisen sopimisen edistämistä pohtivassa, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timosen johtamassa työryhmässä työmarkkinajärjestöt toivat pöytään yhteisen tulkintansa, jonka mukaan järjestäytymättömissä yrityksissä paikallisen sopimisen osapuolena on oltava luottamusmiehen silloin, kun työehtosopimus niin määrää. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päästäkseen harjoittamaan paikallista sopimista, useissa tapauksissa pientenkin työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten työntekijöiden olisi liityttävä ammattiliittoon ja valittava keskuudestaan itselleen luottamusmies.
Tällä hetkellä liitot neuvottelevat paikallisen sopimisen kirjauksista työehtosopimuksiin. Jos työmarkkinajärjestöjen tulkinta luottamusmiesten sopija-asemaan liittyen toteutuu, se saattaa kannustaa liittoja muotoilemaan osuudet siten, että luottamusmiespakko työehtosopimusten kirjauksissa lisääntyy.
– Tuskin tarvitsee olla erityiskykyjä ennustamisessa, jos tämän tyyppinen lainsäädäntö tulee, etteikö tavoitteena palkansaajapuolella olisi viedä mahdollisimman paljon näistä asioista jatkossa luottamusmiessopimisen taakse, Mäkynen huomauttaa.
Paras henki pienissä yrityksissä
Työmarkkinajärjestöissä tulkitaan, että järjestäytymättömiä yrityksiä koskisivat samat oikeudet ja velvollisuudet silloin, kun ne soveltaisivat työehtosopimuksia samoin periaattein. Jos siis työehtosopimus määrää sopijaosapuoleksi luottamusmiehen järjestäytyneissä yrityksissä, sama pätisi järjestäytymättömiin yrityksiin.
Suomen Yrittäjät julkaisi tiistaina vastauksia työmarkkinoiden esittämiin väitteisiin. SY:n toimitusjohtaja Jussi Järventaus huomautti vastauksessaan, että järjestäytymättömässä yrityksessä ”ei voi olla luottamusmiestä”. Näin ollen ei voida puhua edes paikallisen sopimisen ulottamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin, koska työehtosopimuksen niin määrätessä myös työnantajan pitäisi järjestäytyä eli liittyä työnantajaliittoon tai tehdä ammattiliiton kanssa liityntäsopimus.
”Jotta luottamusmies voidaan työnantajaa sitovasti valita, työnantajan on kuuluttava työnantajaliittoon”, Järventaus totesi vastauksessaan.
SY:n puheenjohtaja Mäkynen toteaa Verkkouutisille, että kirjaimellisesti luottamusmiestä ei edellytetä, mutta ilman luottamusmiestä järjestäytymätön yritys jää useissa tapauksissa ilman paikallisen sopimisen mahdollisuutta.
– Ei ole luottamusmiespakkoa, jos ei halua käyttää työehtosopimuksen antamia paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Se on totta, mutta jos haluaa käyttää, silloin tällä [työmarkkinajärjestöjen] tulkinnalla edellytetään järjestäytymistä eli luottamusmiehen valintaa, Mäkynen sanoo.
Mäkynen huomauttaa, että nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että työpaikoilla voidaan valita luottamusvaltuutettu tai muu henkilö edustamaan työntekijöitä. On myös mahdollista sopia koko henkilöstön ja työnantajan kesken työhön liittyvistä kysymyksistä.
Esimerkiksi työaikalaki sallii järjestäytymättömille yrityksille paikallisen sopimisen säännöllisestä työajasta. Työmarkkinajärjestöjen tulkinnan mukaan tätä mahdollisuutta ei enää olisi silloin, kun työehtosopimus määrää luottamusmiehen sopijaosapuoleksi.
– Kritiikkimme kohdistuu siihen, että miksi työpaikoilla työntekijöiden valitsema edustaja tai heidän päättämä tapa ei sopisi työehtosopimuskumppaneille, Mäkynen sanoo.
Suomen 90 000 työnantajayrityksestä 70 000 ei kuulu työnantajaliittoihin. Ne ovat pääsääntöisesti pieniä yrityksiä.
– He eivät halua menettää joustavuutta ja yhteisen sopimisen henkeä, joka on tällä hetkellä kaikkien tutkimusten mukaan parasta pienimmillä työpaikoilla, Mäkynen sanoo.
Hänen mukaansa Suomen Yrittäjien jäsenet pelkäävät, että työmarkkinaosapuolet tuotaisiin työmarkkinajärjestöjen linjauksen myötä sopimuskumppaneiksi mukaan työpaikoille.
– Haluamme hakea toimiva ratkaisuja, jotka vievät suomalaista työelämää, suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuutta investoida ja työllistää, Mäkynen sanoo.