Suomen Yrittäjien teettämän selvityksen mukaan Suomen työeläkejärjestelmässä on merkittävä tehostamispotentiaali.
Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan selvitys kyseenalaistaa perustelut, joilla hajautettua työeläkejärjestelmää on puolustettu vuosikymmeniä.
Hänen mielestään suomalaista työeläkejärjestelmää voidaan tehostaa tuntuvasti yhdistämällä työeläketoimijoita. On vastuutonta leikata eläkkeitä tai nostaa eläkemaksuja, jos eläkejärjestelmä ei ole tehokas.
Työeläkeselvityksen laati KTT Tarmo Valkonen Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.
Selvityksen johtopäätökset ovat erityisen ajankohtaisia tilanteessa, jossa eläkejärjestelmään ja koko julkiseen talouteen kohdistuu kasvavia säästöpaineita.
Suomen Yrittäjät katsoo, että selvityksen havainnot puoltavat työeläkejärjestelmän rakenteellista uudistamista.
– Esitämme, että järjestelmää tehostetaan yhdistämällä toimijoita tavalla tai toisella. Selvitys osoittaa, että tehokkuushyötyjä on saavutettavissa nopeastikin, Pentikäinen totesi Yrittäjien tiistaina järjestämässä työeläkeselvityksen mediainfossa.
Yrittäjät muistuttaa, että uudistuksia ei synny pelkästään markkinaehtoisesti.
– Raportissa kuvattu vallan keskittyminen herättää kysymyksiä järjestelmän riippumattomuudesta ja eturistiriidoista. Työmarkkinajärjestöjen edustajat osallistuvat käytännössä sekä järjestelmän uudistusten valmisteluun että työeläkeyhtiöiden hallintoon. Nykyinen rakenne ei näytä johtavan uudistuksiin, joka lisää järjestelmän tehokkuutta, Pentikäinen sanoi.
Yrittäjät katsoo, että valtio voi vaikuttaa asiaan keskittämällä yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen. Se voisi käynnistää rakennemuutoksia, jotka toisivat merkittäviä säästöjä koko työeläkejärjestelmään.
– Järjestelmää voisi tehostaa keskittämällä yrittäjäeläkkeet yhteen eläkelaitokseen. Tämä asia pitäisi selvittää, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu, Pentikäinen totesi.
– Tämä voisi purkaa sumaa ja laittaa kehityksen liikkeelle.
Yrittäjien mukaan pitää lisäksi pikaisesti selvittää, miten myös yrittäjäeläkkeisiin voitaisiin ottaa rahastointi.
Samalla pitää valmistella työeläkeindeksien määräaikaista leikkausta ja eläkekarttumien rajaamista palkattomilta jaksoilta pois lukien vanhempainvapaat.
Järjestelmän pitää toimia
Suomen työeläkejärjestelmä on kansainvälisesti poikkeuksellinen: pakollista eläketurvaa hoitavat yhteisvastuullisesti yksityiset työeläkelaitokset. Selvityksen mukaan on vaikea osoittaa, että hajautettu toimeenpano olisi muita maita parempi tai tehokkaampi ratkaisu.
– Ennen eläkeleikkauksia tai eläkemaksujen korotuksia pitää varmistaa, että itse järjestelmä toimii mahdollisimman tehokkaasti, totesi Suomen Yrittäjien pääekonomisti Päivi Puonti.
– Mitä tehokkaampi eläkejärjestelmä on, sitä pienemmät voivat olla eläkemaksut tai sitä paremmat eläkkeet voidaan maksaa. Tehokkuus hyödyttää koko suomalaista yhteiskuntaa.
Mikael Pentikäinen korostaa selvityksen osoittavan, että eläkejärjestelmän kaltaisessa toiminnassa on merkittäviä mittakaavaetuja, joista hyötyisivät sekä eläkkeensaajat että eläkemaksujen maksajat.
Eläkejärjestelmän kustannuksia on arvioinut myös dosentti Timo Viherkenttä, jonka mukaan eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan kulut ovat noin kolme miljardia euroa vuodessa (KAK 2/2026). Eläketurvakeskuksen mukaan muut kuin sijoitustoiminnan kulut olivat vuonna 2025 noin 430 miljoonaa euroa.
Nykyinen kilpailu aiheuttaa kustannuksia
Selvityksen mukaan kilpailu työeläkeyhtiöiden välillä on voimakkaasti rajoitettua. Silti yksityiset työeläkelaitokset käyttävät merkittävästi varoja asiakashankintaan. Julkisen sektorin työeläkejärjestelmän kokonaisliikekulut suhteessa eläkemenoon ovat selvästi yksityistä sektoria alemmat.
Raportin mukaan kilpailu on ajoittain johtanut epäterveisiin kilpailukeinoihin, joihin viranomainen on kiinnittänyt huomiota.
– Kilpailulla hajautettua mallia on vaikea puolustaa. Jos kilpailu ei tuota riittäviä hyötyjä, sen kustannukset jäävät viime kädessä eläkkeensaajien ja eläkkeenmaksajien maksettaviksi, Päivi Puonti sanoi.
Sijoitustuotot jäävät verrokkimaita heikommiksi
Selvityksen mukaan suomalaisten eläkerahastojen sijoitustuotot ovat jääneet kansainvälisistä verrokeista. Tätä selittävät osin riskinottoa rajoittavat vakavaraisuussäännökset.
Erot eivät raportin mukaan johdu kuitenkaan pelkästään niistä. Esimerkiksi Norjan eläkerahaston reaalituotto on ollut yli kaksinkertainen suomalaisiin rahastoihin verrattuna.
Selvitys kiinnittää huomiota myös siihen, että työeläkeyhtiöiden sijoituskuluja on vaikea vertailla, koska ulkoisen varainhoidon kustannukset eivät näy tilinpäätöksissä samalla tavalla kuin oman sijoitustoiminnan kulut.
– Mielestämme Suomen eläkesijoitusten pitäisi tuottaa vähintään kansainvälisten verrokkien tasolla, Puonti totesi.