Suomen Yrittäjät (SY) päätti eilen, keskiviikkona, hylätä hallituksen kompromissiesityksen luottamusmieskiistaan. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi eilen Verkkouutisille, että Suomen Yrittäjien ratkaisun myötä paikallinen sopiminen ei etene järjestäytymättömiin eli työnantajaliittoihin kuulumattomiin yrityksiin. Näin yksi keskeisimmistä Sipilän hallituksen työelämän uudistamista koskevista hallitusohjelman tavoitteista kariutui.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan kompromissiesityksen hylkääminen ei kuitenkaan tarkoita, että yrittäjäjärjestön pitkäaikainen tavoite paikallisen sopimisen mahdollistamisesta järjestäytymättömässä yrittäjäkentässä kuopattaisiin kokonaan.
– Minun mielestäni hallituksen pitää jossakin vaiheessa palata siihen asiaan ja ottaa se esille. Kyllä meidän näkemys on se, että jos haluamme Suomen talouskehityksen kääntää, ja työllisyyskehityksen korjata, ja saada ihmisiä töihin, se edellyttää työpaikkasopimisen lisäämistä, ja se edellyttää, että siihen löytyy jotkut sellaiset mallit, jotka ovat hyväksyttäviä, Pentikäinen sanoo.
SY edellytti eilisessä tiedotteessaan, että paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin irrotetaan nyt kilpailukykysopimuksesta. Pentikäisen mielestä tavoite voi olla realistinen.
– Se riippuu aikaperspektiivistä. Ei se varmasti ennen juhannusta irtoa, Pentikäinen vastaa.
Kilpailukykysopimuksen osana tulevat palkkaratkaisut olisi sovittu vuodella eteenpäin.
Tarkoittaako tämä, että vuoden päästä olisi oikea aika palata paikalliseen sopimiseen?
– Viimeistään vuoden päästä, ja tietysti meidän tehtävämme on osaltamme käydä työmarkkinajärjestöjen kanssa vuoropuhelua siitä, miten asiaa voitaisiin edistää, Pentikäinen sanoo.
Harkittu päätös
Pääministeri Sipilä totesi eilen Verkkouutisille, että hänen mielestään Suomen Yrittäjien päätöksessä ”ei ole järkeä”.
Pentikäinen on tasan toista mieltä:
– Meidän mielestämme päätös on hyvin harkittu ja huolella perusteltu ehdotus.
Pentikäinen kertoo, että hallituksen Suomen Yrittäjille tarjoama kompromissi oli ”ota tai jätä”-ehdotus.
Sipilän hallitus esitti viime viikolla paikallisen sopimisen edistämistä pohtivalle työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Pekka Timosen johtamalle työryhmälle kompromissia niin sanottuun luottamusmieskiistaan. Kompromissin mukaan luottamusmies olisi paikallisen sopimisen osapuolena työnantajaliittoihin kuulumattomissa eli järjestäytymättömissä yrityksissä työehtosopimuksen niin määrätessä, mutta luottamusmies ei olisi liiton ohjauksessa. Palkansaajajärjestöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) olivat valmiita hyväksymään kompromissin.
Yrittäjien mielestä se ei ollut oikea tapa edistää työpaikkasopimista Suomessa. Kompromissiesityksessä oli useita ongelmallisia seikkoja, jotka eivät olisi korjanneet ”luottamuspakoksi” kutsuttua ongelmaa.
– Olemme erittäin voimakkaasti työpaikkasopimisen kannalla, ja haluamme sitä määrätietoisesti edistää, mutta me emme halua sellaista ratkaisua, joka käytännössä ei ratkaise näitä isoja työpaikkasopimisen haasteita ja tarpeita; joka johtaa siihen, että pienillä työpaikoilla jonkun on pakko järjestäytyä, jotta siellä voidaan sopia; joka lukitsee sopimismekanismin yleissitovaan kenttään ehkä pitkäksikin aikaa; joka lisää rakenteellista syrjintää liittoon kuuluvien ja liittoon kuulumattomien välillä; ja on perustuslain näkökulmasta ongelmallinen, Pentikäinen kuvaa.
Ennen päätöksen tekemistä SY kysyi järjestön kentältä näkemyksiä asiaan ja sai noin 50 evästystä muun muassa hallituksen jäseniltä ja aluejärjestöjen vetäjiltä.
– Kaikki olivat johdonmukaisesti sitä mieltä, että tällä tavalla asiaa ei pidä edistää, Pentikäinen kertoo.
SAK:lle strateginen tavoite
Suomen Yrittäjät esitti ratkaisuksi luottamusmieskiistaan mallia, jossa paikallisen sopimisen osapuoleksi olisi kelvannut luottamusmiehen ohella koko henkilöstö tai henkilöstön valitsema edustaja. Myös hallitus oli alun perin tällä kannalla.
Ennen kaikkea SAK:lle kysymys oli kuitenkin strategisesta tavoitteesta, että luottamusmiesjärjestelmä saadaan ulotettua myös pieniin yrityksiin.
– Tämä on ollut ainakin SAK:n strateginen tavoite ja siihen tämä kompromissiehdotus olisi johtanut.
Kesimääräinen henkilöstön koko järjestäytymättömissä yrityksissä on viisi työntekijää.
– Onhan se nyt ihan absurdi tilanne, että yrittäjä joutuu menemään henkilökunnalle kertomaan, että teistä parin pitää liittyä liittoon, ja yhden pitää esittää toista luottamusmieheksi, jotta voidaan ruveta paikallisesti sopimaan, Pentikäinen tuskailee.
– Kyllä minusta pitäisi vakavalla mielellä harkita, jos tällaisia ehdotuksia pk-yrityskenttään ruvetaan tarjoamaan, että eihän tämä voi olla se malli, hän jatkaa.
Pentikäisen mukaan kompromissiesityskin olisi ollut valtava muutos nykytilanteeseen, kun ammattiliitosta olisi tullut luottamusmiesten kautta paikallisen sopimisen osapuoli, vaikka ammattiliiton rooli sopimisessa olisi häivytetty.
– Kyllähän meidän pienet yrittäjät yleissitovuuskentässä tälläkin hetkellä kokevat olevansa torppareita, että heille annetaan yleissitovuuden kautta muiden neuvottelemat työehdot noudatettaviksi – ja nyt olisi vielä tullut neuvotteluosapuolikin annettuna. Torpparisuhde olisi vain syventynyt. Se ei olisi yrittäjyyden intoa ja työllistämistä Suomessa lisännyt, Pentikäinen sanoo.
– Yritimme tehdä päätöksen, joka palvelee meidän jäsenkunnan etua ja olisi palvellut myös Suomen etua, mutta tässä tilanteessa näillä mennään ja toivotaan, että jollakin aikavälillä tähän asiaan voidaan järkevällä tavalla palata, ja päästään ratkomaan näitä rakenteellisia ongelmia suomalaisilla työpaikoilla ja työelämässä on, Pentikäinen kiteyttää.